Tutkimus kartoitti aorttastenoosin mekanismeja
Aorttaläpän ahtauman kehittymistä voidaan ehkä tulevaisuudessa ehkäistä lääkehoidolla.
LL Satu Helske on kartoittanut väitöstutkimuksessaan aorttaläpän ahtauman patogeneesia ja taudin etenemistä edistäviä tekijöitä. Ahtauman kehittymisen mekanismit ovat vielä suurelta osin tuntemattomia.Tutkimus osoittaa, että aorttaläpän ahtauman eli aorttastenoosin kehittymistä voidaan ehkä tulevaisuudessa ehkäistä lääkehoidolla vaikuttamalla läppien tulehdukseen ja muihin tautiprosessin keskeisiin tekijöihin.
Tutkimuksessa oli 86 aorttastenoosin vuoksi leikkaushoitoon joutuvaa potilasta, ja kontrolliaineistona käytettiin sydämensiirroista käyttämättä jääneitä aorttaläppiä. Tutkimuksen keskeinen ensihavainto oli, että ahtautuneissa aorttaläpissä oli runsaasti tulehdussoluperheeseen kuuluvia syöttösoluja ja, toisin kuin terveissä kontrolliläpissä, ahtautuneissa aorttaläpissä syöttösolut olivat aktivoituneita.
Tunnetuin angiotensiini II:sta muodostava entsyymi on angiotensiinikonvertaasi eli ACE, jonka toimintaa estävät lääkkeet ovat laajalti käytössä verenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa.
– Tutkimuksen tärkeä löydös oli, että aktiivista ACE:ta on aorttaläpissä, ja että läpän ahtautuessa ACE:n muodostus kiihtyy, väittelijä toteaa.
ACE:n lisäksi myös neutraalin endopeptidaasin, NEP:n, määrä ja aktiivisuus olivat lisääntyneet stenoottisissa läpissä.
Tupakoivien aorttaläpissä oli enemmän kollageenia
Aorttaläppien tukirakenteita tarkastellessaan Helske havaitsi myös, että ahtautuneiden aorttaläppien joustavat elastiinisäikeet olivat pilkkoutuneita ja epäjärjestäytyneitä. Läpistä löytyi elastiinia hajottavia entsyymejä, katepsiineja, joiden osoitettiin koeolosuhteissa voivan hajottaa läppien elastiinisäikeitä.
– Mielenkiintoista oli, että aorttaläppien kollageeni/elastiini -suhde liittyi tupakointiin siten, että tupakoivien potilaiden aorttaläpissä oli enemmän jäykkää kollageenia ja vähemmän joustavaa elastiinia kuin tupakoimattomilla potilailla, Helske kertoo.
Tutkimus osoitti myös, että tupakansavu aktivoi syöttösoluja ja sidekudossoluja soluviljelyolosuhteissa. Näin tupakansavu voisi suoraan aorttaläppään vaikuttamalla edistää aorttaläpän ahtauman kehittymistä.
Sydämen vajaatoimintaan lopulta johtava aorttaläpän ahtauma on väestön ikääntyessä käynyt yhä yleisemmäksi. Merkittävän aorttaläpän ahtauman esiintyvyys yli 65-vuotiailla on 2–3 prosenttia.
Väitöstutkimus "Pathobiological Aspects of Nonreheumatic Aortic Valve Stenosis" tarkastetaan perjantaina 24.8. Helsingin yliopistossa.
Miia Soininen
