Tutkimus: lääkehoidon seuranta ontuu
Reseptien uusimisesta on tullut rutiinia. Käytäntöön on nyt tehty uusi suositus.
Lääkehoidon seurannassa on puutteita. Erityisesti sydän-, verisuonitauti- sekä psyykenlääkkeiden käyttäjien ja iäkkäiden potilaiden lääkehoidon seuranta ontuu. Näin toteaa väitöstutkimus, joka tarkasteli reseptien uusimista terveyskeskuksissa.Tutkimuksen mukaan yleisin ongelma reseptien uusimisessa on liian pitkä seurantaväli. Uusimiskäytännöt ovat itsekseen muodostuneita rutiineja, joista ei ole yleistä ohjeistusta. Lääkärit joutuvat uusimaan reseptejä kiireessä. Myönteistä on, että usein reseptit uusii potilaan hoitava lääkäri.
Yli puolella reseptejä uusivista potilaista oli lääkitykseen liittyviä ongelmia. Yleisimmät ongelmat ovat pitkä seurantaväli sekä uni- ja rauhoittavien lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö.
Vähintään kolmannes psyykenlääkkeistä ja sydän- ja verisuonitautien lääkkeistä uusitaan lääkärin kohtaamatta potilasta. Eniten reseptejä uusitaan yli 65-vuotiaille.
Suositus reseptien uusimiseen
Tutkimuksen yhteydessä tehtiin kokeilu, jossa uusittavien reseptien mukaan liitettiin potilaan kokonaislääkitystiedot sekä farmaseutin haastattelemalla keräämät tiedot lääkkeen käytöstä, tehosta, ongelmista ja potilaan seurantakäynneistä. Lääkäri pystyi havaitsemaan ja ratkaisemaan potilaiden lääkitysongelmia tavanomaista reseptin uusimista paremmin.
Tutkimuksen tulosten perusteella terveyskeskuksille kehitettiin suositus reseptien uusimiskäytännöksi. Suositusta esitetään käytettäväksi kaikissa terveyskeskuksissa.
Reseptien uusimista ei ole aikaisemmin laajasti tutkittu Suomessa. Leena Lahnajärven väitös kuuluu sosiaalifarmasian alaan.
Lue lisää aiheesta perjantaina 15.9. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Miia Soininen
