Työmaa nimeltä Meilahti

Meilahden sairaala-aluetta hallitsee purkamisen, väliaikaisten liikennejärjestelyiden ja keskeneräisyyden näkymät ja äänet. Edessä on kymmenen vuoden rakennusurakka: seitsemän miljoonaluokan rakennushanketta ja kymmeniätuhansia kerrosneliöitä.

Purkukaivurin järeä koura rouhii Meilahden sairaala-alueen vanhaa opetusrakennusta maan tasalle. Rakennuksen raunioista, aidatun alueen takaa, tuprahtelee vaaleaa purkupölyä, jonka navakka tuuli sekoittaa kovan kevätvalon jatkeeksi. Meilahden silmä-korvasairaalan liepeillä liikuskelevat satunnaiset kulkijat jouduttavat askeliaan.

Purkutyö on osanen rakennushankkeiden kokonaisuutta, jota kutsutaan Meilahti-hankkeiksi: noin satoja miljoonia euroja maksava, seitsemän suurta rakennusta ja 60 000 kerrosneliötä käsittävä suurponnistus.

Tämän valtaisan hankkeen suurimmat ja kovimmat voimainkoitokset ovat kuitenkin vielä edessäpäin; merkittävimmät yksittäisistä kohteista ovat Meilahden Hiltoniksi ristityn tornisairaalan peruskorjaus sekä Kolmiosairaalan rakentaminen. Nämä kaksi työtä myös kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.

Hakeudutaan kivenheiton päähän, HUS-johdon hallintorakennukseen, kuulemaan Meilahti-hankkeista lisää. Tapaamme kuntayhtymän investointi- ja kehittämisjohtaja

Anne Prihan

Priha naurahtaa kysymykselle, levollisesti, ja taittelee pöytään isonpuoleisen ilmakartan: se esittää Meilahden sairaala-aluetta ja ympäröivää lähimiljöötä. Kartan näkymää ovat HUSin ja Helsingin kaupungin edustajat erinäisissä insinööri- ja arkkitehtipalavereissa silmäilleet lukuisia kertoja, joinakin hetkinä jopa hieman epäuskoisesti.

Priha kiinnittää huomiomme Meilahden keskusaukiota kehystäviin mustiin linjoihin.

- Asemakaavatyön vaiheessa alue näytti mielestämme niin täyteen ahdetulta, ettei sille saa rakennettua juuri mitään. Arkkitehti Vormala piirsi karttaan Senaatintorin mittakaavan. Tuossa on Suurkirkon rappuset. Tosin juuri tähän ei mitään rakenneta, Priha havainnollistaa alueen mittasuhteita.

Tilaa on, kartta todistaa.

"Hiltonin" peruskorjaus hankkeista vaativin

Prihan mukaan Meilahden suuritöisin, kallein ja eniten myös alueen käytännön toimintoihin vaikuttava hanke on ehdottomasti Meilahden sairaalan torniosan, "Hiltonin", peruskorjaus. Työ aloitetaan näillä näkymin vuonna 2010.

- Yksin jo vanhan sairaalan korjauksen suunnittelu on hyvin haastavaa: miten esimerkiksi rungoltaan kapeasta rakennuksesta tehdään toimiva. Kapeus väistämättä sanelee, miten uudet tilat on sinne järjesteltävä.

Rapistuneen tornirakennuksen kosteusvauriot ja erilaiset teknisluontoiset ongelmat aiheuttavat huomattavassa määrin ongelmia sekä henkilökunnalle että potilaille.

Muun muassa potilasosastojen sisäilma on huono; erilaisiin lyhyen tähtäimen korjaus- ja parannustoimiin on jouduttu ja joudutaan yhä jatkuvasti investoimaan lisää varoja, kunnes peruskorjaushanke käynnistyy.

Vanhojen sairaalakiinteistöjen peruskorjaaminen tiedetään kokemuspohjaisesti vähintään yhtä kalliiksi kuin kokonaan uuden sairaalan rakentaminen. Meilahden alueen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä keskusteltiin siitä, onko lisärakentaminen Meilahdessa ja etenkään potilastornin peruskorjaaminen ylipäätään järkevää.

Meilahti-hankkeita puolsivat kuitenkin monet tekijät, muun muassa Biomedicumin muodostama merkittävä terveystieteiden alojen keskus, jonne yliopisto on keskittänyt lääketieteen opetusta ja tutkimusta.

Sekä HYKS että HUS ovat investoineet merkittäviä summia Meilahteen. Viimeisten noin kymmenen vuoden aikana Meilahden sairaalaan on panostettu kuvantamis- ja laboratoriolaitteisiin, -tiloihin ja tietojärjestelmiin, toimenpidetiloihin sekä tehostetun valvonnan ja hoidon yksiköihin yli 50 miljoonaa euroa: tämäkin puhui sen puolesta, että HYKS:n toimintoja siirretään yhä enemmän Meilahteen.

Työmaakoppeja, purkujätettä, melua

Meilahti-hankkeiden nykyinen työvaihe on neitseellinen verrattuna kolmen vuoden päästä nousevaan työmaahan. Nyt sairaala-alueen liikennettä ja kulkuväyliä on hieman järjestelty uuteen uskoon ja Meilahden sairaalan toimenpidesiiven peruskorjaus on loppusuoralla.

Nykyinen "rauhallinen vaihe" on kuitenkin näennäinen. Jokaisen rakennushankkeen eteen on vuosia työskennelty. Suurelle yleisölle näkymätön taustatyö jatkuu yhä monissa työryhmissä ja yksiköissä.

Millaiselta Meilahti näyttää esimerkiksi kolmen vuoden päästä, kun Hiltonin suurhanke käynnistyy?

- Tarkoituksena on, että toiminta jatkuu sairaalarakennuksen toisessa päässä samalla, kun toista puolta puretaan seinärakenteisiin asti. Siitä tulee valtava työmaa: hirvittävä määrä työmaakoppeja, autoja, liikennettä ja jätettä: silti sairaalan toisen puoliskon pitää koko ajan toimia. Siinä on hurja haaste, kuvaa Priha tornitalon peruskorjaamista.

Ennen Meilahden torniosan peruskorjausta käynnistyy ja valmistuu kuitenkin Kolmiosairaala, jonka maanrakennustyöt alkavat ensi elokuussa ja varsinainen talonrakennustyövaihe ensi vuoden helmikuussa. Loppuvuodesta 2009 valmistuvasta ja alkuvuodesta 2010 käyttöönotettavasta Kolmiosairaalasta tulee sisätautien erikoisalojen sairaala, joka myös kokoaa HUSin Helsingissä nykyisin hajallaan toimivat sisätautiyksiköt yhden katon alle.

Kolmiosairaala kokoaa sisätaudit

Askelletaan työmaa-alueen poikki tornitaloon ja otetaan hissi 15 kerrokseen. Osastonylilääkäri

Petri Koskinen

Riitta Vuorinen

- Tarkoituksenamme on miettiä ja pitää langat käsissä sen suhteen, miten sisätautien klinikoissa nyt toimitaan ja miten halutaan toimia uudessa sairaalassa: ettei toimintaa sellaisenaan siirretä uuteen sairaalaan, vaan jo nyt proaktiivisesti suunnitellaan miten voisimme toimia uudessa sairaalassa, Koskinen kuvaa työtä.

Vuorisen titteli Kolmiosairaalahankkeen suunnittelussa on projektisihteeri. Hän toimii hankkeessa käyttäjien eli henkilökunnan edustajana.

Koskisen ja Vuorisen mukaan Kolmiosairaalan toiminnallisena yleisajatuksena on muun muassa tilojen yleispätevyys ja muuntojoustavuus.

- Sairaalan rakenteellinen suunnittelu perustui käyttäjien näkemykseen tulevaisuuden toiminnasta. Nyt suunnittelun näkökulma on miettiä sairaalan tilojen käyttöä. Perusideana on, että tiloja voidaan sujuvasti muuttaa, jos toiminta muuttuu, Koskinen sanoo.

Kolmiosairaala uudistaa hoitoprosesseja. Potilaat ohjautuvat nykyistä paremmin oikeaan yksikköön. Infuusioklinikka mahdollistaa monille potilaille myös pääsyn yöksi kotiin.

Toinen varsin konkreettinen parannus potilaille on yksityisyyden lisääntyminen. Kolmiosairaalaan tulee nykyaikaiset ja pääasiallisesti 1-2 hengen potilashuoneet.

Väliaikaisia siirtoja

Kolmiosairaalan rakentaminen ja Meilahden potilastornin peruskorjaus liittyvät osin toisiinsa. Potilastornin peruskorjauksen eli ns. väistövuosien aikana osa toiminnoista siirretään väliaikaisesti Kolmiosairaalaan.

Lopputilanteeksi kuvatussa vaiheessa, siis tämänhetkisten tietojen mukaan vuonna 2014, Kolmiosairaalasta potilastorniin siirtyy maksan- ja munuaisensiirtosastot ja gastroenterologinen vuodeosasto.

Auroran infektiotautien poliklinikka siirtyy puolestaan Kolmiosairaalaan vuonna 2014, väistövuosien ajan toimistokäytössä olleisiin tiloihin. Vuodesta 2014 alkaen Kolmiosairaalan on suunniteltu palvelevan täysin sisätautien erikoisaloja: hematologiaa, keuhkosairauksia, kardiologiaa, nefrologiaa, reumasairauksia ja infektiosairauksia.

Kolmiosairaalan sijoitetaan myös Meilahden sairaalan magneettikuvausosasto, dialyysiosasto, uusi avohoitoyksikkö eli päiväsairaala sekä opetus-, kanslia- ja tukipalvelutoimintaa.

Sisätautiyksiköiden keskittämisen Kolmiosairaalaan lasketaan säästävän vuotuisesti neljä miljoonaa euroa vuodesta 2011 alkaen; säästöihin ei ole laskettu mukaan tuki- ja kuljetuspalvelujen tehostumisen vaikutuksia, joten säästöjä tulee tosiasiassa enemmän.

Sairaaloiden rakennusbuumi jyllää koko maassa

Sairaaloissa on meneillään vinha rakennusbuumi. Trendin on synnyttänyt rakennuskannan ikääntyminen: sairaalat on valtaosin rakennettu 1930-70 luvuilla. Rapistuvat rakennukset ovat joko peruskorjauksen tai kokonaan uuden käyttötarkoituksen miettimisen edessä.

- Sairaaloiden rakennusmassa on tietyiltä osin tullut elinkaarensa päähän. Vanhaa täytyy peruskorjata tai rakentaa kokonaan uutta, kiteyttää sairaalasuunnittelupäällikkö

Juhani Grönlund

Tampereen yliopistolliselle sairaalalle valmistuu noin 20 000 neliötä lisätilaa kesällä. Noin 42 miljoonaa euroa maksaneeseen laajennukseen, R-sairaalaan, kuten työnimi kuuluu, sijoitetaan muun muassa syöpätautien klinikka, palliatiivinen yksikkö, osa fysiatrian ja sädediagnostiikan yksiköitä.

Toinen Tampereen suurhanke on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut yhdistävän yhteispäivystyskeskuksen rakentaminen. Kymmenisen miljoonaa euroa maksavan rakennuksen perustuksia tehdään paraikaa, sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteispäivystys aloittaa toimintansa näillä näkymin vappuna 2009.

Turussa aletaan rakentaa TYKSin T-sairaalan toista vaihetta toukokuun lopussa. Sairaalan arvioidaan olevan toiminnassa vuonna 2011. T-sairaala on maan toiseksi suurin sairaalarakennushanke Meilahti-hankkeiden jälkeen: T-sairaalan kakkosvaiheen rakentaminen maksaa noin 130 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 valmistunut T-sairaalan ensimmäinen vaihe maksoi noin 51 miljoonaa euroa.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa rakennetaan avohoitotalon työnimellä kulkevaa, noin 50 miljoonaa euroa maksavaa uutta rakennusta vuosina 2008-10. Avohoitotaloon sijoitetaan muun muassa polikliinisia palveluja, lyhki-kirurgisia leikkaussaleja sekä diagnostisia yksiköitä.

OYSin päärakennuksen vuodeosastojen peruskorjausta kaavaillaan vuosille 2010-2018. Hanke on toistaiseksi aiesuunnitelma-asteella. Teknisesti ja toiminnallisesti vanhentuneiden vuodeosastojen peruskorjaus tulee maksamaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan

Pentti Silvolan

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa rakennetaan Puijon sairaalaan uusi hallinto- ja toimistorakennus ensi vuonna. Hankkeen kustannusarvio on lähes viisi miljoonaa euroa.

Samoin Puijon sairaalaan rakennetaan lisää leikkaus- ja välinehuoltotiloja. Tämä hanke on vasta hankesunnitelma-asteella, rakennustyöt toteutettaneen aikaisintaan 2010-11. Kiinteistöpäällikkö

Seppo Pietilä

Lisäksi kosteus- ja tuuletusongelmista sekä ahtaudesta kärsivää Julkulan psykiatrista sairaalaa parannellaan ensi lokakuusta alkaen noin 2,5 miljoonan euron arvosta.

Meilahti-hankkeet kohde kohteelta

Meilahden alueella tehdään vuosina 2007-2017 seitsemän suurta rakennus- tai peruskorjauskohdetta, jotka on esitelty oheisessa kartassa. Näiden seitsemän kohteen lisäksi Meilahti-hankkeisiin sisältyy muun muassa maanalaisen huoltopihan rakentaminen sekä Meilahden sairaalan toimenpidesiiven peruskorjaus.

Oheisista kohdetiedoista puuttuvat muiden kuin Kolmiosairaalan ja yhteispäivystysrakennuksen kerrosneliömäärät: näiden kahden suunnittelu on niin pitkällä, että rakennusten neliöt tiedetään, muista rakennuksista on olemassa lähinnä ennakkoarvailuja.

Hankkeiden kustannusarviot yhteen laskemalla luvuksi saadaan 411 miljoonaa euroa. HUSin Meilahti-hankkeisiin budjetoima summa on 250 miljoonaa euroa. Osa Meilahti-hankkeiden rahoituksesta saadaan HUSin ulkopuolelta, kuten Helsingin kaupungilta. Kaikista hankkeista ei myöskään ole vielä tehty varsinaista rahoituspäätöstä.

1. Kolmiosairaala

Sisätautien erikoissairaala. Seitsemän kerrrosta käsittävä Kolmiosairaala rakennetaan asemakaavamuutoksen mukaisesti Meilahden sairaalan ns. toimenpidesiiven ja palvelukeskusrakennuksen väliselle alueelle. Rakentamisaikataulu: 2007-2010. Kerrosala noin 20 300 kerrosneliötä, kustannusarvio noin 68 miljoonaa euroa

2. Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaus

Meilahden sairaalan torniosan eli ns. potilastornin kerroksiin 1-15 sijoitetaan peruskorjauksen jälkeen 26 kirurgian, neurologian ja sisätautien vuodeosastoa tai vastaavaa yksikköä. Niistä osa on ns. yhdysosastoja ja osa tehostetun hoidon ja valvonnan osastoja. Kaksi osastotilaa tulee poliklinikkakäyttöön ja kaksi opetus- ja muun muassa hallintotiloiksi. Kustannusarvio 125 miljoonaa euroa. Ajoittuu vuosille 2010-2013.

3. Vastasyntyneiden teho-osasto

Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus eli vastasyntyneiden teho-osasto ajoittuu vuosille 2010-2012. Kustannusarvio noin 35 miljoonaa euroa.

4. Lastenklinikan uudisosa

Lastenklinikan uusiin tiloihin suunnitellaan uusi nykyistä suurempi leikkausosasto ja tehostetun hoidon osasto. Rakentamisaikataulu 2008-2010. Kustannusarvio noin 21 miljoonaa euroa.

5. Traumakeskus

Meilahden sairaalan ja Syöpätautien klinikan väliin sijoittuva uusi Traumakeskus korvaa Töölön sairaalan kiinteistön. Traumakeskuksen rakennustyöt ajoittuvat vuosille 2013-2017. Kustannusarvio 85 miljoonaa euroa.

6. Tunneliverkoston laajennus ja maanalainen pysäköintihalli

Kolmas pysäköintihalli nykyisten kahden lisäksi rakennetaan Meilahden potilastornin ja Paciuksenkadun väliselle alueelle. Helsingin kaupunki on ehdottanut että yhteispäivystyksen ja ammattikorkeakoulu Stadian pysäköintipaikat tulisivat myös pysäköintihalliin. Pysäköintihalli yhdistetään Stenbäckinkadun puoleiseen halliin, sen sijaan uuden hallin yhdistäminen Biomedicumin alla olevaan pysäköintihalliin ei ole teknisesti järkevää. Kustannusarvio noin 42 miljoonaa euroa. Ajoittuu vuosille 2009-2012

7. Yhteispäivystysrakennus

Rakennetaan silmä- ja korvasairaalan viereen, purettavan opetusrakennuksen tilalle. Yhteispäivystyksen järjestää Helsingin kaupunki: yhteispäivystys on terveyskeskuksen toimintaa, jota HUS konsultoi. Nykyisin Marian sairaalassa sijaitseva yleissisätautien päivystystoiminta siirtyy Meilahden alueen suunniteltuun yhteispäivystysrakennukseen. Rakentaminen alkaa elokuussa 2007 ja päättynee 2009. Kerrosala 9 800 kerrosneliötä, kustannusarvio 35 miljoonaa euroa.