Työryhmä valmistelemaan biopankkilakia lähiviikkoina

Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty ns. biopankkilakia valmistelevaa taustatyötä jo kuukausien ajan. Lakia valmistelemaan koottava työryhmä aloittaa työnsä näillä näkymin maalis-huhtikuun vaihteessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies

Päivi Kaartamo

Potilas- ja tutkimusaineistojen omistajuus ja hallinnointi ovat hajallaan eri tutkimusyhteisöissä ja -laitoksissa. Osa aineistoista on sellaista, että esimerkiksi niiden omistajuudesta ei ole selvää kuvaa.

Toinen olennainen kysymys kytkeytyy aineistojen käyttöön: millaisin valtuuksin ja miten laajasti kaupallisiin tarkoituksiin voi käyttää vaikkapa yliopistojen jo olemassa olevia potilasaineistoja.

Potilasaineistojen omistus- ja hallintaoikeus muuttunee erityisen epäselväksi ja kiistanalaiseksi, jos niitä halutaan hyödyntää uusiin ja kaupallisiin tarkoituksiin.

Näitä pulmia joudutaan pohtimaan muun muassa silloin, kun näytteen kerännyt taho on eri kuin sen nykyinen hallinnoija: sairaala esimerkiksi on voinut kerätä tiedon, mutta yliopisto hallinnoi aineistoa.

Konsensusnäkemys tuntuu kuitenkin vallitsevan yhdessä asiassa: genomitiedon ja uusien tutkimustekniikoiden nykyistä parempaan hyödyntämiseen tarvitaan oma erityislainsäädäntö. Yleisesti on puhuttu biopankkilaista.

Kaartamon mukaan työryhmä todennäköisesti päätyy suosittamaan erityislainsäädäntöä, biopankkilakia. Huomattavasti epätodenäköisempi vaihtoehto on se, että tarkennettaisiin aiheen kannalta olenaisia pykäliä, jotka ovat nykyisin hajallaan eri laeissa.

Potilasaineistoja, joilla ei ole täsmällistä omistajaa?

Kaartamon mukaan työryhmän yksi tehtävä on myös selvittää, mitä kaikkia näyteaineistoja Suomessa ylipäätään on ja kuka niitä hallinnoi. Todennäköisesti Suomessa on olemassa myös täsmällistä omistajaa vailla olevia, ikään kuin tiedostoihin ja arkistoihin roikkumaan jääneitä potilasaineistoja ja rekistereitä, joista mikään taho ei enää kunnolla vastaa.

- Osana tätä selvitystyötä pitää päästä malliin, jossa meillä on vain asianmukaisesti hoidetut ja ylläpidetyt näytekokokoelmat, tiedämme mitä ne ovat ja kuka niitä hallinnoi. Sellaiset aineistot tulisi hävittää, joita ei enää kuuluisi olla olemassakaan.

Biopankkilakia pohtivan työryhmän kokoonpanoa ja puheenjohtajaa ei ole päätetty. STM aikoo valita kahdesta perusmallista toisen: perustetaan joko mahdollisimman laaja työryhmä tai kootaan suppeampi ja suurempaa ryhmää nopeammin etenevä joukko, joka kuulee laajasti asiantuntijoita ja järjestää tarvittaessa myös avoimia keskustelutilaisuuksia.