Uhkailu ja väkivalta lisääntyneet terveydenhuollossa
Väkivaltaiset tapahtumat ovat nykyisin arkipäivää niin terveydenhuollossa kuin sosiaalialalla. Vuonna 2003 esiintyi terveydenhuollossa peräti 60 000 väkivaltatilannetta, kun taas kuusi vuotta aikaisemmin niitä oli hieman yli 30 000. Väkivalta kohdistuu enimmäkseen naisiin. Väkivallan uhkaan kiinnitetään työpaikoilla huomiota usein vasta sitten, kun jotakin on jo tapahtunut. Uuden työturvallisuuslain mukaan jälkiviisaus ei kannata: uhkaaviin tilanteisiin on varauduttava ennakolta.
Husin turvallisuuspäällikkö Seppo Ronkainen korostaa, että lääkäreille pitää antaa turvallisuuskoulutusta jo yliopistossa. Hän on huolestunut terveyskeskusten turvallisuudesta.
- Terveyskeskuspäivystyksissä sattuu paljon väkivalta- ja uhkatilanteita. Pienten kuntien terveyskeskuksissa voi kestää kauan aikaa, kunnes saadaan apua väkivaltaisiin tapahtumiin. Keikkalääkäreillä ja kandeilla ei ole välttämättä valmiuksia toimia yllättävissä tilanteissa: esimerkiksi silloin, kun päivystykseen tulee väkivaltainen asiakas.
Viime vuonna voimaan tulleessa työturvallisuuslaissa tähdennetään ennakoivan otteen merkitystä: riskit ja uhkat on tunnistettava, ja ne pitää ehkäistä työtilojen ja -tapojen oikealla suunnittelulla. Jos riskejä ei voida kokonaan poistaa, on huolehdittava riittävistä suojaus- ja hälytyskeinoista.
- Terveyskeskusten johtavilla lääkäreillä on siis kovat velvoitteet. Kiperä kysymys onkin se, mistä he löytävät aikaa kaikkien selvitysten ja järjestelyjen tekemiseen.
TURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÄ MUUTETTAVA
Husissa ilmoitettiin yli 1 500 väkivalta- ja uhkatilannetta vuonna 2003. Hyksin Helsingin sairaaloissa, Jorvin sairaalassa samoin kuin Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaanhoitoalueilla ilmoitetut väkivalta- ja uhkatilanteet ovat lisääntyneet vuosien 2002 ja 2003 aikana, kun taas Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueilla sekä Peijaksen sairaalassa tällaiset tapaukset ovat vähentyneet.
Seppo Ronkainen toteaa, että aliraportointi on ilmeistä.
- Todennäköisesti kaikki vakavat fyysisiin vammoihin johtaneet väkivalta- ja uhkatilanteet on kerrottu, kun taas esimerkiksi nimittelyä ja lievää fyysistä väkivaltaa ei ole aina ilmoitettu.
Eniten työpaikkaväkivaltaa tai sen uhkaa kohtaavat terveydenhuollossa toimivat naiset. He kokevat 40 prosenttia kaikesta naisiin kohdistuvasta työväkivallasta
Ronkainen kritisoi nykyistä järjestyslakia, joka tehtiin kauppakeskuksia varten.
- Sairaaloita ei voida pitää järjestyslain määritteleminä julkisina alueina. Tällainen muutos lainsäädäntöön on ehdottoman tärkeä terveydenhuollon turvajärjestelyjen vuoksi. Julkisissa tapahtumissa järjestyksen valvojat voivat puuttua yksilön suojaan, kun häiriöitä sattuu. Terveydenhuollossa ei voida toimia näin vastaavissa tilanteissa: meillä on ainoastaan mahdollisuus tehdä ilmoitus laissa erikseen mainituista törkeistä rikoksista.
Suunnitelmallinen uhkailu on asianomistajarikos.
- Nyt pitäisi keskustella siitä, annetaanko työnantajalle oikeus tehdä tällaisista tilanteista tutkintapyyntö, jos uhri ei uskalla itse tehdä sitä.
METALLINPALJASTIMIEN KÄYTTÖÖN SELVÄT TOIMINTAPERIAATTEET
Seppo Ronkainen huomauttaa, että metallinpaljastimien käyttöön terveydenhuollon työpisteissä pitää olla lainsäädännön tuki.
- Kannatan metallinpaljastimien käyttöä, mutta siihen täytyy olla selkeät toimintamallit.
Hus ostaa turvallisuuden valvonnan Hus-Kiinteistöltä, jossa työskentelee 20 turvallisuusvalvojaa, valvontaesimies ja toimistosihteeri. Kun hälytys tulee, valvomossa nähdään tarkka tapahtumakohta. Kameroilla voidaan tarkkailla kaikkia tärkeimpiä paikkoja. Hälytyksen sattuessa valvoja menee paikalle tai tarkastaa asian muuten. Ronkainen käy läpi tapahtumien raportit.
Hänen mukaansa työtilat pitää suunnitella siten, että niissä on aina pakotie.
- Myös ammattimainen käyttäytyminen väkivalta- ja uhkatilanteissa on erittäin tärkeää. Pelkoa ei saa ilmaista, eikä olla asiakkaan kanssa napit vastakkain, Ronkainen tähdentää.
LÄÄKÄREILLE SÄÄNNÖLLISESTI TYÖTURVALLISUUS-KOULUTUSTA
Ylilääkäri Kirsi Savolainen Kontulan ja Kivikon terveysasemilta Helsingistä kertoo, että hankalia tilanteita, sanallista tai fyysistä uhkaamista, sattuu Kontulan terveysasemalla noin kerran viikossa, kun taas Kivikossa niitä tapahtuu keskimäärin joka toinen viikko.
- Lääkäriin käytiin käsiksi Kontulan ja Kivikon terveysasemilla kerran tänä vuonna. Sanallista uhkaamista tapahtuu huomattavasti useammin. Vastaanottohenkilökuntaan kohdistuu valtaosa haukkumisista, mainitsee Kirsi Savolainen.
Molempien terveysasemien henkilökunta on käynyt läpi turvallisuuskoulutuksen. Tietojen päivittämiselle on nyt tarvetta.
- Turvallisuuskoulutusta pitäisi olla vähintään joka toinen vuosi, ainakin täällä Itä-Helsingissä.
KAIKISSA TYÖTILOISSA EI OLE PAKOTIETÄ
Molemmissa terveyskeskuksissa on hälytysjärjestelmät, ja jokainen henkilökunnan jäsen kulkee hälytin taskussa.
- Kivikossa ja Kontulassa ei ole omia vartijoita. Kiperät tilanteet ratkeavat useimmiten puhumalla. Poliisi tai vartija kutsutaan paikalle, jos ei selvitä muuten.
Osa Kontulan terveysaseman työskentelytiloista pitäisi laittaa uuteen uskoon.
- Terveysasema on vanha, ja kaikkien työtilojen suunnittelussa ei ole otettu huomioon työturvallisuusnäkökulmaa. Osassa huoneista ei ole pakotietä. Sen sijaan Kivikon terveysasema on melko uusi, ja huoneista pääsee helposti ulos.
Kirsi Savolainen sanoo, että häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt terveydenhuollossa viimeisten 10 vuoden aikana.
- Asenteet terveydenhuollon henkilökuntaa kohtaan ovat muuttuneet: nykyisin heille uskalletaan räyhätä. Myös potilaiden määrä on lisääntynyt.
- Mielestäni on käytännössä mahdotonta, että terveysasemilla olisi metallinpaljastimet. Tähän mennessä kukaan henkilökunnasta ei ole niitä kaivannut.
