Lehti 26: Ajan­kohtai­sta 26/2006 vsk 61 s. 2831

Vahva lääkitys rassaa sydämensiirtopotilaan munuaisia

Sirpa Norri

Sydämen tahdistamismenetelmien ja muiden hoitojen kehittyminen ei tule korvaamaan sydänsiirtoja. Päinvastoin sydänsiirrot tulevat lisääntymään ja potilaat elävät entistä pitempään siirtosydämen varassa. - Tämä tietää myös komplikaatioiden, etenkin munuaisvaurioiden lisääntymistä. Näin ennusti dosentti ja ylilääkäri

Claes-Håkan Bergh

Sahlgrenin yliopistosairaalasta Euroopan kardiologisen seuran Heart Failure 2006 -kokouksessa viime viikolla Helsingissä.

- Uudet immunosuppressiolääkkeet ja vanhojen yhdistelmät, komplikaatioiden tehokas hoito sekä siirtosydänten saannin varmistaminen, dosentti Bergh luettelee sydänsiirtojen haasteita tulevaisuudessa.

Siirtosydän on sydämen vajaatoimintapotilaan viimeinen vaihtoehto. Se vaatii potilaalta paljon, muun muassa rankan lääkehoidon sietämistä ja vankkaa tunne-elämän tasapainoa.

- Siirtosydämen saaneista potilaista nykyisin joka toinen on elossa vielä 15 vuoden kuluttua siirtoleikkauksesta. Vuoden kuluttua on elossa yli 80 ja viiden vuoden kuluttua 75 prosenttia potilaista. Claes-Håkan Bergh viittaa pohjoismaiseen seurantarekisteriin.

Seurantarekisterissä ovat kaikki pohjoismaiset siirtosydämen saaneet potilaat, joita on yli 3 000. Lähes 1 900 on saanut siirtosydämen, yli tuhat siirtokeuhkon ja runsaalle sadalle on tehty niin sanottu blokkisiirto, jossa sekä keuhkot että sydän korvataan siirtoelimillä.

Lue myös

- Mitä pitempään potilaat elävät, sitä enemmän tulee myös komplikaatioita. Hylkimisreaktiot pystytään hoitamaan nykyisin melko hyvin. Suuri haaste on siirtopotilaiden munuaistoiminnan turvaaminen. Kymmenen vuoden kuluttua siirtoleikkauksesta joka viides potilas kärsii munuaisten vajaatoiminnasta, Claes-Håkan Bergh sanoo ja tukeutuu maailmanlaajuiseen rekisteriin, jossa on yli 70 000 siirtosydämen saanutta potilasta.

- Myös siirtosydänten saannin turvaaminen vaatii tehostamista, Claes-Håkan Bergh kertoo niin sanotusta Espanjan mallista. Siellä on ryhdytty tehostetusti hakemaan mahdollisia elinluovuttajia. Tulokset näkyvät ja Espanjassa on tällä hetkellä eniten sydämenluovuttajia. Lääkärien valppaus tunnistaa aivokuolleet elinluovuttajat on elinsiirtotoiminnan perusedellytys.

Suomessa tehdään vuosittain 15-20 sydämensiirtoa. Vanhin siirtosydämen saanut potilas on elänyt jo lähes 20 vuotta leikkauksesta. Sydämensä luovuttajiksi ilmoittautuneita meillä on vuosittain satakunta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030