Valinnanvapautta ehdotetaan laajennettavaksi vaiheittain

STM:n valmisteluryhmä ehdottaa, että ensimmäisessä vaiheessa parannettaisiin perustason hoitoon pääsyä ja toisessa vaiheessa laajenisi valinnanvapauden palveluvalikoima.

STM julkaisi virkamiesvalmistelussa tehdyt alustavat luonnokset asiakkaan valinnanvapausmallista. Ehdotuksesta vastaavat tässä vaiheessa valmisteluryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Outi Antila esittelijänä ja sote-uudistuksen projektinjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ratkaisuehdotuksen tekijänä. STM:n mukaan ehdotuksissa on vielä useita jatkovalmistelua edellyttäviä kohtia. Mallista on tehtävä myös vaikutusarviointi ja arvio perustuslain näkökulmasta.

Suunnitelmien mukaan asiakas voisi valita suoraan palveluntuottajan, omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluja.

Sote-omatiimin palveluilla muun muassa ennaltaehkäistään, tutkitaan ja hoidetaan yleisiä oireita ja äkillisiä sairauksia sekä annetaan sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Asiakas voi valita myös suun terveydenhuollon palveluntuottajan.

– Suunnitelmat vaikuttavat aika loogisilta. Vaiheittain etenemällä pystytään varmasti huolellisimmin toteuttamaan ne tavoitteet, joita valinnanvapauden laajemmalle käyttöönotolle on asetettu, kertoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin myös käyttöön asiakasseteli, jolla parannetaan säännöllisten kotiin annettavien palvelujen saatavuutta. Tietyille laajemmin palveluja tarvitseville otettaisiin käyttöön henkilökohtainen budjetti.

Pärnäsen mielestä suunnitelmat lähtevät liikkeelle oikeasta asiasta.

– Valinnanvapausuudistuksen keskeinen idea on parantaa palvelujen saatavuutta ja vahvistaa perustason palveluja, hän mainitsee.

Valinnanvapauden palveluvalikoimaa on tarkoitus laajentaa toisessa vaiheessa. Tällöin mahdollisesti voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia. Tällä hallituskaudella säädettäisiin erikseen laki, jolla annettaisiin maakunnalle oikeus valtuuttaa suoran valinnan palveluntuottaja tekemään hallinnollisia päätöksiä palvelujen antamisesta sekä myöntämään asiakkaalle asiakasseteli.

Myös pienet tuottajat markkinoille

Kun valinnanvapaus toteutettaisiin vaiheittain, maakunnan vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta toteutuisi hallitusti. Näin myös ehkäistäisiin palvelujen keskittymistä suurille julkisille tai yksityisille palveluntuottajille. Tämä varmistaisi sen, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tarjoamaan palveluja.

Heikki Pärnänen toteaa, että nämä tavoitteet vastaavat myös Lääkäriliiton linjauksia.

– Kysymys on siitä, että toteutuvatko ne oikeasti, hän pohtii.

Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voisivat tarjota maakunnan palvelulaitoksen yhtiö, yksityinen palveluntuottaja tai kolmannen sektorin toimija.

Maakunnille muun muassa ympärivuorokautinen päivystys

Maakunnan palvelulaitos tuottaisi palvelut, jotka eivät ole asiakkaiden suoran valinnan piirissä. Niitä ovat esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, laaja ympärivuorokautinen päivystys, monet erityistason palvelut sekä sosiaalihuollon viranomaispäätökset. Asiakas valitsisi maakunnan palvelulaitoksen toimiyksikön, joka antaa nämä palvelut. Potilas voisi valita esimerkiksi sairaalan, jossa leikkaus tehdään.

Maakunta järjestäjänä vastaisi viime kädessä siitä, että palvelut on integroitu asiakaskeskeisiksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Maakunnan palvelulaitos vastaisi tuottamiensa palvelujen yhteensovittamisesta muiden palveluntuottajien kanssa. Myös palveluntuottajilla olisi vastuu palvelujensa integraatiosta muiden tuottajien kanssa.

Lailla säädettäisiin, missä palveluissa maakunnan olisi otettava asiakasseteli käyttöön. Lisäksi maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön muissakin määrittelemissään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Henkilökohtainen budjetti taas olisi rahasumma, joka olisi tarkoitettu henkilön palvelujen ja tuen yksilölliseen järjestämiseen. Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi vammaispalveluissa.

Kuva: Panthermedia