Vanhuspalvelujen laatu puhuttaa myös Tanskassa

Tanskan kunnissa mietitään nyt aktiivisesti palvelujen laatua, sillä tämän vuoden alussa maassa tuli voimaan kunta- ja aluerakenteen uudistus. Kunnille tuli aikaisempaa enemmän tehtäviä terveydenhuollossa; niille siirtyi muun muassa ennalta ehkäisevä terveydenhuolto. Sairaaloista vastaavat puolestaan alueet.

Tanskassa on nyt 98 kuntaa ja 5 aluetta, kun taas aikaisemmin kuntia oli 271 ja maakuntia 14.

- Monet kunnat ovat liittyneet yhteen ja joutuvat parhaillaan miettimään, millainen on uuden kunnan vanhuspalvelujen laatu ja ovatko palvelut riittäviä. Kuntiin on perustettu valitusneuvostoja, joihin kuntalaiset voivat valittaa kotipalveluista ja jotka antavat suosituksia asioiden ratkaisemisesta. Henkilökuntaa on lisätty vanhuspalveluihin. Myös palvelujen dokumentointiin on kiinnitetty huomiota: yksilöllinen hoitosuunnitelma on nykyisin pakollinen kaikissa vanhuspalveluissa, totesi johtaja

Hannele Häkkinen

Tanskan vanhuspolitiikan keskeisenä periaatteena on vanhusten itsemääräämisoikeus. Palvelut rahoitetaan pääasiassa verovaroin, ja asiakasmaksujen osuus on pieni. Perhelääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia.

Tanskassa on jo aiemmin muutettu hoitokoteja vanhusten asunnoiksi ja perustettu palvelukeskuksia, joissa on paljon kuntoa ylläpitävää toimintaa.

Häkkinen kertoi, että asiakas voi valita niin omalääkärin, sairaalan, hoitopaikan kuin palveluntuottajan. Käytössä on tilaaja-tuottaja-käyttäjämalli, jossa kunta hyväksyy palveluntuottajat.

- Noin 80 prosenttia yli 65-vuotiaista on tyytyväisiä saamaansa kotipalveluun. Yksityisten palvelujen käyttäjät ovat yleensä tyytyväisimpiä. Uudet asiakkaat valitsevat useimmiten yksityisen palveluntuottajan.

Ehkäisevät kotikäynnit lakisääteisiä

Kuntien on tarjottava Tanskassa kaikille yli 75-vuotiaille mahdollisuus sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän, fysio- tai toimintaterapeutin kaksi kertaa vuodessa tekemään kotikäyntiin.

- Tavoitteena on, että vanhukset säilyttävät toimintakykynsä mahdollisimman kauan. Myös kunnan päättäjät saavat tietoa, joka auttaa heitä suunnittelemaan vanhuspalvelujen tarjontaa kysyntää vastaavasti.

Vanhusneuvostot ovat kunnissa lakisääteisiä neuvottelevia elimiä, jotka tekevät aloitteita vanhuksia koskevissa asioissa. Vanhusneuvostot ovat vaikuttaneet muun muassa ympäristö- ja rakennussuunnitteluun ja vanhustenhuollon henkilöstön lisäämiseen.

- Kunnan työntekijöiden mukaan heidän työnsä on tullut mielekkäämmäksi, koska vanhusneuvostot ovat tuoneet uusia näkökulmia vanhuksia koskeviin asioihin.

Hannele Häkkisen mielestä vanhusten palvelut eivät ole Suomessa läpinäkyviä eikä niistä muodostu kokonaisuutta.

- Erittäin tärkeää on panostaa kuntoutukseen samoin kuin vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen, Häkkinen linjasi.

STM:ltä tulossa uusi laatusuositus vanhusten palveluihin

Vanhuspalvelujen laatusuositus tulee STM:ltä tämän kevään aikana. Edellinen laatusuositus on vuodelta 2001.

Ylilääkäri

Sari Anttila

- Toimintakyvyn arviointi on erittäin haasteellista. Arviointikäytäntöjä pitää kehittää, samoin henkilöstön osaamista. Vanhuksia sijoitetaan eri hoitopaikkoihin usein kaavamaisesti sen mukaan, mikä heidän toimintakykynsä on juuri silloin. Vanhusten nopeasti huononevaan toimintakykyyn ei kuitenkaan varauduta lisäämällä henkilöstöä, Sari Anttila totesi.