Veturimies saa heilua

Terveystalo sai sulateltavaa, kun se nousi Medivire-kaupallaan Suomen suurimaksi terveyspalveluyritykseksi. Alan keskittyminen vie lääkäreiltä omistajavallan, vaikka yksityissektori tarvitsee yhä enemmän lääkäreitä ammatinharjoittajiksi.

Tuuli tarttuu kravattiin, kun Suomen Terveystalon toimitusjohtaja Martti Kiuru astuu ensimmäistä kertaa Medivireen näköalaterassille Helsingin Pasilassa. Laattojen välistä puskeva ruoho kertoo, etteivät muutkaan ole ehtineet parveketta käyttää.

Karu on myös maisema, jota pääkaupunkiseudun junaliikenne puhkoo. Valokuvaaja pyytää Kiurulta voittajan hymyä. Vasta allekirjoitettu Medivire-kauppa on nostanut Terveystalon liikevaihdolla mitaten Suomen suurimmaksi terveyspalveluyritykseksi.

Kiuru oikoo pukuaan ja sovittaa itselleen uutta roolia.

"Suuruudesta seuraa se, että meiltä kysytään mielipidettä. Media seuraa mitä isoin tekee, ja muut vertailevat itseään siihen. Sillä tavalla asetutaan alan veturiksi. Isoimmalta odotetaan toimialan kehittämistä, ja me vastaamme haasteeseen. Kehittämme uusia palveluja ja toimintatapoja."

Lähikuukausina Kiurulla riittää kehittämistä talon sisällä. Fuusion tavoitteena on 3-5 miljoonan euron säästöt vuodessa, mutta pelkästään tietojärjestelmien yhdistämisestä tulee hikinen urakka.

"Tietohallintojohtajan mukaan Medivireen on vaihdettava Terveystalon järjestelmään tai päinvastoin. Kolmas vaihtoehto on Kanada", Kiuru siteeraa vanhaa Kummeli-vitsiä.

Kannattavuus nousee arvoon

Tietojärjestelmien ja asiakaspalvelukeskuksen kehittämiskulut olivat yksi selitys Terveystalon tulosnotkahdukseen alkuvuonna. Medivire nostaa Terveystalon liikevaihdon 200 miljoonan euron tuntumaan, mutta tuloksessa kauppa alkaa näkyä kunnolla vasta ensi vuonna.

Medivire yltää tänä vuonna 8-9 prosentin liikevoittoon, Terveystalo on viiden prosentin vauhdissa. Kokoa on tullut nopeasti, kannattavuus on vielä kateissa.

"Mikään ei ole koskaan valmista, mutta meidän verkkomme alkaa nyt olla hyvin kattava. Massaa ei tarvitse enää ostaa. Lähiaikoina voidaan keskittyä integraatioon ja kannattavuuteen. Tilanne on hyvä, sillä meillä on positiivinen kassavirta."

Kiuru myöntää, että tekemistä riittää vielä aiempienkin ostosten kanssa. Tietojärjestelmät, hallinto ja viestintä on keskitetty. Medivireen kohdalla säästöjä tulee myös toimitilojen yhdistämisestä sekä konsernipalveluista; diagnostiikka ja erikoissairaanhoito voidaan nyt hankkia omasta talosta.

Leikkaussalien ja magneettien kaltaiset investoinnit vaativat suurta potilasvirtaa.

"Esimerkiksi Tampereella uusi lääkärikeskus-sairaala tarjoaa mammografian, magneettikuvauksen ja leikkauspalvelut. Potilaita tulee naapurikunnista, joista löytyy lääkäri, laboratorio, usein myös röntgen ja ultraääni."

Kilpailijat ovat kovassa iskussa

Terveystalo valitteli pörssitiedotteessaan kesäkuun asiakaskatoa. Kilpailija Mehiläinen ei vastaavaa huomannut.

"Ainahan loma ja aurinko nostava kipukynnystä, mutta meillä asiakkaiden määrä kasvoi myös heinä- ja elokuussa", sanoo toimitusjohtaja

Matti Bergendahl

Mehiläisen liikevaihto kasvoi ilman yritysostoja ensimmäisellä puoliskolla reilut kahdeksan prosenttia, tulos peräti 70 prosenttia. Tulos on 17 prosenttia liikevaihdosta eli Mehiläinen on jo kannattavampi kuin valtaosa pörssiyhtiöistä.

"Erityisen vahvaa kasvu on ollut pääkaupunkiseudulla, Oulussa Lahdessa ja Tampereella."

Diacorin toimitusjohtajan

Pirjo Tiirin

"Siihen voi vaikuttaa sekin, että täällä pääkaupunkiseudulla julkinen palvelu tökkii."

Diacor on ollut vuosikausia kannattavin lääkäripalveluyritys. Tiiri lupaa, että edellisen vuoden tulos ylittyy jälleen. Viime vuonna se oli 6,4 miljoonaa euroa.

Lääkäripalveluyritysten yhdistyksen toiminnanjohtaja

Sami Lukkarinen

"Siirtymää on ollut työterveyshuollossa, ja vaikuttaa siltä, että tänä vuonna myös yksityiskäynneissä nähdään vaihteeksi selvää kasvua. Ilmiö koskee erityisesti pääkaupunkiseutua", sanoo Lukkarinen.

Työvoimapula jarruttaa kasvua

Nopeasti kasvavat myös vapaaehtoisen terveysvakuutuksen hankkineet yksityis- ja yritysasiakkaat. Tiirin mukaan jarruna alkaa olla lääkäripula.

"Kun paikat pullistelevat asiakkaita, niin palveluita ei voi oikein markkinoida."

Diacor saa kyllä lääkäreitä kohtuullisesti, mutta Tiiri kaipaa lisää viikkotunteja.

"En halua syyllistää ketään. Moni lääkäri valitsee yksityissektorin juuri siksi, että voi hallita aikaansa, ja tehdä puolipäivätöitä. Tämä on poikkeuksellinen ala. Insinööri tai ekonomi saisi samalla periaatteella vain rupuhommia."

Lukkarisen mukaan yrityksillä alkaa olla suurempi huoli hoitajista kuin lääkäreistä. Etelärannassa seurataankin tarkasti kunta-alan palkkaneuvotteluja. Käytännössä niissä sovitaan pohjataso, jonka Terveyspalvelualan liitto joutuu ylittämään, jos yksityissektori aikoo säilyttää kilpailukykynsä työmarkkinoilla.

Mehiläisen ase on oma lääkäripalveluyritys, joka pyrkii madaltamaan lääkäreiden kynnystä ryhtyä ammatinharjoittajaksi. Yhtiö tarjoaa kaiken yrittämisessä tarvittavan hallinnollisen tuen. Vastaavanlainen hallinnointiyhtiö on ollut MedOnella jo pitkään.

Markkinahäirikkö muokkaa markkinaa

Pulssin toimitusjohtaja

Sakari Alhopuro

"Kaikesta ketjujen saamasta julkisuudesta huolimatta merkittävä osa Suomen parhaista lääkärikeskuksista ei kuulu ketjuihin. Helsigissä suurin on Diacor, Tampereella Koskiklinikka ja Turussa Pulssi."

Alhopuro pitää Terveystalon ja Medivireen liittoa luontevana ja uskoo, että myös itsenäisten lääkärikeskusten yhteistyö lisääntyy.

Tiettävästi myös Mehiläinen oli kiinnostunut Medivireestä. Bergendahl luonnehtii kilpailijan kauppaa "terveeksi markkinaliikkeeksi" ja näkee siinä myös mahdollisuuksia.

"Valtakunnallisesti toimivien asiakasyritysten valinnanvara työterveyshuollossa pienenee. Kun ennen oli kolme vaihtoehtoa eli Medivire, STT tai me, niin nyt jäljellä on vain kaksi."

Mehiläinen korostaa mieluummin paikallisuutta kuin kokoa.

"Keskitymme olemaan lähellä asiakasta. Jos kokoa tarvitaan, meillä on tukenamme Pohjoismaiden suurin ketju."

Ulkoistusmarkkinoilla yhtiö haastaa MedOnen. Toukokuussa Mehiläinen voitti Karjaan perusterveydenhuollon kilpailutuksen ja Carema Hoivapalvelut -nimellä myös hoivapalvelut.

Bergendahl uskoo, että ulkoistukset laajenevat lähivuosina erikoissairaanhoitoon.

Terveystalo ostaa, Diacor rakentaa

Terveystalo ei fuusionkaan jälkeen uhkaa Diacorin suvereenia asemaa pääkaupunkiseudulla.

Puolitoista vuotta Diacor jopa myi vanhimman lääkäriasemansa, Lauttasaaren, Terveystalolle.

"Se olisi jouduttu joka tapauksessa saneeraamaan. Olimme kilpailijan kyljessä kiinni, ja katsoimme, että Lauttasaaresta on kehittymässä yhä enemmän asuinalue. Me keskitymme työterveyshuoltoon."

Kasvu on silti mielessä Diacorillakin. Ensi vuonna nousee uusi lääkäriasema Ruoholahteen, seuraavana ehkä Vantaalle. Diacor rakentaa mieluummin kuin ostaa.

"Harvoin tulee myyntiin yrityksiä, jotka täyttävät kriteerimme. Olen tutkinut viime vuosina lukemattomia tarjolla olleita kohteita, mutta yleensä joku muu on ne ostanut."

Yrityksistä huolimatta Diacor ei ole ollut kaupan.

"Meillä on omistajana säätiö, joka arvostaa enemmän vakaata kasvua ja tasaista osinkovirtaa kuin kertaluonteisia myyntivoittoja."

Terveystalolla on yhä käytössä yritysosto-ohjelma, vaikka Medivire-kauppa romuttikin monta vaihtoehtoista suunnitelmaa.

"Saattaa olla, että täydennämme peittoamme strategisilla ostoilla joissakin kaupungeissa", sanoo Kiuru.

Antiesitteessä puhutaan vielä Luoteis-Venäjästä ja Baltian suurimmista kaupungeista, mutta Pasilan näköalatasanteelta ei tähyillä Tallinnaan tai mielitä Repin-junaan. Veturin haasteet löytyvät Etelä-Suomen rataverkon sisältä.

"Venäjä on sopivan kumppanin kanssa äärimmäisen mielenkiintoinen markkina. Juuri nyt meillä on tarpeeksi tekemistä Suomessa."

Yritykset kasvavat, tulokset paranevat

Miltä näyttää viiden vuoden päästä?

Martti Kiuru, Terveystalo

"Uskon, että Terveystalo on yhä markkinajohtaja. Kasvumme on joka vuosi markkinakasvua suurempi. Yksityssektorin osuus lähestyy länsieurooppalaista tasoa, jossa 40-60 prosenttia terveydenhuollon palveluista tuotetaan yksityisesti. Sektoreiden yhteistyö on aktiivista. Suomessa on 2-3 valtakunnallisesti toimivaa isoa yritystä."

Matti Bergendahl, Mehiläinen

"Mehiläinen ei välttämättä ole suurin, mutta se on terveydenhuollon ykkösvaihtoehto asiakkaille ja ammattilaisille. Vaikka muiden liiketoimintojen kasvu on vahvinta, yksityiskäynnit ja työterveyshuolto tuovat pääosan liikevaihdosta. Ulkoistukset laajenevat erikoissairaanhoitoon. Yksityissektorin osuus on kasvanut 5-10 prosenttiyksikköä."

Pirjo Tiiri, Diacor

"Ostopalvelut yleistyvät, ja palveluseteli on tullut terveydenhuoltoonkin. Fuusiot jatkuvat, mutta liikettä on myös toiseen suuntaan. Diacorin markkinaosuus kasvaa, ja se on pääkaupunkiseudun ykkönen, jos pääkilpailijat eivät yhdisty. Yli puolet liikevaihdosta tulee yhä työterveydestä. Yksityisen sektorin osuus on tuskin 40:tä prosenttia."

Sakari Alhopuro, Pulssi

"Pulssi on yhä Turun seudun markkinajohtaja, liikevaihto on nykyvauhdilla ilman yritysostoja yli 40 miljoonaa euroa. Omistajasta en sano mitään, mutta yhtiö pysyy itsenäisenä. Todennäköisesti Mehiläisellä on jo uusi omistaja, enkä olisi yllättynyt vaikka Terveystalokin olisi myyty ulkomaille. Yksityissektorin osuus on noussut yli 30 prosentin."

Ketjut syövät lääkäriyrittäjät

Moni lääkäri on myynyt yrityksensä ja vaurastunut ketjujen kilpajuoksussa. Pulssin

Sakari Alhopuro

"Kasvollinen lääkäriomistus katoaa yrityksissä, joihin pääomasijoittajat ovat tulleet. Kun asiantuntijoiden päätäntävalta vähenee, myös asiantuntemus vähenee. Raha määrää enemmän kuin terveydenhuollon arvot."

Pulssiakin on yritetty ostaa, mutta hinta ei ole ollut kohdallaan.

"Ei se siitä ole ollut kiinni. Tämä on ollut kivaa työtä tähän asti. Yritys on hyvä ja olen ylpeä siitä. Toistaiseksi haluan olla mukana."

Alhopuro kuitenkin vihjaa, että myös Pulssin omistaja voi vaihtua lähivuosina.

"Minulla on 62 vuotta mittarissa, eikä tätä loputtomiin jaksa. Perheestäkään ei vielä tiedä. Lapsista vanhin haluaa juristiksi, keskimmäisestä tulee eläinlääkäri ja nuorin on vasta koulussa."

Alhopuron mukaan itsenäisten lääkärikeskusten yhteistyö tulee lisääntymään. Kolme vuotta sitten hän totesi Turun Sanomissa, että ketjuakin voi harkita, jos se osoittautuu hyödylliseksi.

Sijoittajat valtaavat alaa

n

Suomen Terveystalo

Mehiläinen, pääomasijoittaja 3i (80 %) ja Singaporen valtio (17 %).

MedOne, pääomistaja Industri Kapitalin Attendo, osuus nousemassa 67 prosenttiin. Muut osakkaat johtoa, suurin Pertti Karjalainen.

Pihlajalinnan Lääkärit, Terveysrahasto Oy:llä reilun 20 prosentin osuus.