Vitamiinien liikasaannin riski kasvaa
Uusi EU-asetus antaa vapaammat kädet lisätä elintarvikkeisiin vitamiineja ja hivenaineita. Lääkärien on oltava entistä tarkempia. – Tärkeintä on, että lääkäri osaa anamneesia tehdessään kysyä oikeita asioita, Eviran ylitarkastaja sanoo.
http://www.laakarilehti.fi/pics/elintarvikkeet.jpg
Uusi EU-asetus antaa tuottajalle vapaammat kädet lisätä elintarvikkeisiin vitamiineja ja hivenaineita – siispä liikasaannin riski samalla kasvaa. Luvanvaraisesta ruoka-aineiden täydennystavasta siirryttiin tammikuun lopussa ilmoitusmenettelyyn, jota aletaan soveltaa heinäkuun alusta.
– Täydennettyjen elintarvikkeiden tarjonta todennäköisesti lisääntyy ja on mahdollista, että sellaisia käyttävät saavat tiettyjä ravintoaineita liikaa. Jos samaa ravintoainetta saa vaikkapa mehuista, ravintolisistä ja vieläpä monivitamiinipillereistä, haittavaikutuksen riskit voivat kasaantua, ylitarkastaja Annika Nurttila Evirasta huomauttaa.
Nurttilan mukaan liikasaannin vaara koskee erityisesti sellaisia vitamiineja ja kivennäisaineita, joiden turvamarginaali on kapea. Tällaisia ravintoaineita ovat A- ja D-vitamiinit, foolihappo, niasiini ja kaikki kivennäisaineet. Uhkana on muun muassa raudan liikasaanti, jos ruokamarkkinoille putkahtaa runsaasti raudalla terästettyjä elintarvikkeita.
– Kuluttajan on syytä lukea elintarvikkeiden sekä ravintolisien pakkausmerkinnät huolellisesti ja miettiä, onko kyseinen valmiste todella tarpeen. Vitamiinien ja kivennäisaineiden liikasaannilla arvellaan olevan lukuisia, osin tuntemattomia vaikutuksia ihmiskehoon.
Tarkkana vastaanotolla
Lääkäreiden on Nurttilan mukaan ensi kesästä eteenpäin syytä muistaa liikasaannin riskit, kun asetusta aletaan soveltaa käytäntöön.
– Tärkeintä on, että lääkäri osaa anamneesia tehdessään kysyä oikeita asioita. Kullakin ravintoaineella on omat tyypilliset liikasaannin oireensa, joiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kannattaa esimerkiksi kysyä, mitä ja mistä vitamiinitäydennystä on hankittu. Kaikki eivät osaa laskea yhteen ruokakaupasta, apteekista ja luontaistuotekaupasta ostamiaan valmisteita.
Varsinaisia myrkytystapauksia lääkärin kohdalle tulee jatkossakin toki harvoin, sen sijaan ”suurkuluttajia” lääkärit tapaavat useammin.
– Liikakäyttöön pitäisi puuttua mahdollisimman varhain ja ohjata potilaan syömistä järkevämpään suuntaan.
Valikoima laajenee
Nurttila uskoo täydennettyjen ruokien ja juomien valikoiman paisuvan vielä tänä vuonna. Etenkin juomissa, jogurteissa ja muroissa nähdään lähiaikoina entistä enemmän paitsi vitamiineilla ja kivennäisaineilla, myös kuidulla ryyditettyjä tuotteita.
– Elintarvikkeisiin lisätään luultavasti muitakin aineita, kuten erilaisia yrttejä siksi, että niillä uskotaan olevan terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Oletettavaa myös on, että markkinoille tulee täydennettyjä keksejä ja makeisia. Tähän mennessä niitä ei täällä ole liiemmälti näkynyt.
EU-komissiossa on asettamassa ala- ja ylärajoja elintarvikkeiden täydentämiselle. Kuluttajan vastuulla on kuitenkin pitää huolta siitä, ettei popsi itseään sairaaksi.
– Nykypäivän kuluttaja valitsee ruokansa jatkuvasti laajenevasta valikoimasta perusruokaa, vitaminoituja elintarvikkeita, pillereitä ja puristeita. Etenkin lapsilla ja raskaana olevilla on muita suurempi liikasaannin vaara. Näyttää myös siltä, että täydennettyjä elintarvikkeita käyttävät ne, jotka käyttävät myös ravintolisiä.
A- ja D-vitamiinien liikasaannin oireet:
– A-vitamiini: pitkäaikainen, yli 7500 mikrogrammaa/pvä -annostus johtaa krooniseen myrkytykseen, jonka oireita ovat pahoinvointi, päänsärky, suun kuivuminen ja maksavauriot. Odottavan äidin annostus ei saisi ylittää 3000 mikrogrammaa päivässä
– D-vitamiini: säännöllinen, yli 50 mikrogrammaa/pvä -annostus aiheuttaa kalsiumin kertymistä pehmytkudoksiin. D-vitamiinimyrkytyksessä munuaisten toiminta heikentyy, vaarana jopa kuolema.
Essi Kähkönen
