Yhteistyö turvaa kliinisen tutkimuksen
Kliinisen tutkimuksen asema on Suomessa heikentynyt, ja yliopistosairaaloiden on tiivistettävä yhteistyötä sen turvaamiseksi. Näin todettiin Kliinisen tutkimuksen päivässä, jota isännöi TAYS.
Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Jatkossa se pidetään vuosittain eri yliopistosairaaloissa.
Yksi suurimmista huolista on valtion tutkimusrahoituksen eli entisen evo-rahoituksen suoranainen romahtaminen.
– Jos sama tahti jatkuu, olemme valtakunnan tasolla pian nollassa, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen laskeskeli.
Rahoitusta olisi saatavissa esimerkiksi EU-hankkeiden kautta, jos tutkijaryhmät osaisivat sitä hakea.
– Tarvitaan koottua ja läpinäkyvää tietoa eri rahoitusinstrumenteista ja ohjausta hakuprosessiin, Ihalainen esittää.
Vaikuttaa hoidon laatuun
Professori Heikki Huikuri Oulun yliopistollisesta sairaalasta muistutti, että kliininen tutkimus vaikuttaa monin tavoin hoitoon ja sen tuloksiin. Korkeatasoinen yksikkö tekee kliinistä tutkimusta ja seuraa tiiviisti oman alansa tieteellistä kehitystä.
Tutkimuksen tekeminen auttaa kohdentamaan resursseja oikein.
– Oulussa on pystytty oman kliinisen tutkimuksen ansioista luopumaan turhista miktiokystografioista lasten virtsatieinfektioiden hoidossa. Samoin tehottomiksi todetut kitarisojen poistot on voitu lopettaa, mikä yksin säästää yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, Heikki Huikuri mainitsee.
Tutkimusrahoituksen hupenemisen lisäksi Huikuri kantaa huolta lääkäreiden ja professoreiden mahdollisuuksista käyttää työaikaa varsinaiseen tutkimukseen.
– Nyt tuo vähäkin aika menee ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaan ja niin sanotusti sihteerintöihin.
