Yhteistyökyvyn puute jarruttanut terveyshankkeen etenemistä

Terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen ei etene, kritisoivat terveydenhuollon päättäjät arvioidessaan tämän vuoden lopussa päättyvää kansallista terveyshanketta.

Kiitosta kansallinen terveyshanke saa odotetusti etenkin hoitotakuusta ja jonojen purkamisesta.

Rakenteiden ja toimintojen uudistaminen on kuitenkin päättäjien mielestä jäänyt samalle tasolle, millä se oli, kun hanketta käynnistettiin vuonna 2002.

Kyselyyn vastanneet päättäjät itse osoittavat selvää tahtoa rakenteellisiin uudistuksiin.

- Päättäjien suhtautuminen terveyspiireihin on yllättävän myönteinen, sanoo kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmän varapuheenjohtaja

Matti Uusitupa

Myös terveyskeskusten koon kasvattamista kannatetaan.

Uusitupa tulkitsee rakenteellisten uudistusten hitaan etenemisen johtuvan siitä, että maassa jäätiin odottamaan Paras-hanketta ja kuntarakenteen uudistamista.

Terveydenhuollon päättäjien näkemykset ovat peräisin kyselystä, jonka kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmä on tehnyt. Kysely lähetettiin vajaalle 300 päättäjälle, joista vastasi 90. He ovat seuranneet terveyshankkeen etenemistä osana omaa työtään.

Valtiolta odotetaan vahvempaa ohjausta

Vastauksista tuli seurantaryhmän mukaan hyvin selvästi esiin tarve nykyistä vahvempaan kansalliseen ohjaukseen.

- Tilanne on aivan uudenlainen, kun kuntatasolta toivotaan ohjausta, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö

Kari Välimäki

Parhaiten terveyshankkeen katsotaan onnistuneen hoitoon pääsyn turvaamisessa ja jonojen lyhentämisessä. Kiitosta annettiin myös mm. laboratoriotoiminnan ja kuvantamisen sekä päivystyksen keskittämisestä isompiin yksiköihin.

Kiusana kyläpolitikointi

Vastaajien mielestä terveyshankkeen etenemistä on vaikeuttanut eniten yhteistyökyvyn puute: ennakkoluulot ja muutosvastarinta, reviirien vartiointi ja "kyläpolitikointi".

Ongelmana on kuitenkin myös henkilöstövajaus ja kuntien taloudellinen tilanne.

Lukuisiin kehittämishankkeisiin suunnattua rahoitusta kiitettiin mutta sitä myös moitittiin kohdistumisesta liian pirstaleisiin hankkeisiin. Mittavia toimintatapojen muutoksia ei juuri katsottu saadun aikaan. Myös "hankeähky" on ilmeinen.

Viimeisenä toimeenpanovuotenaan kansallinen terveyshanke keskittyy erityisesti perusterveydenhuoltoon, sen työolosuhteiden parantamiseen ja vetovoiman vahvistamiseen.

Peruspalveluministeri

Liisa Hyssälän

Hänen mukaansa hoitajien vastaanottotoiminta kattaa nyt neljä viidesosaa väestöstä.