Yksityissektori valtaamassa lääketutkimuksia

Viime vuoden kliinisistä lääketutkimuksista jo 43 prosenttia tehtiin yksityisessä terveydenhuollossa.

- Yksityiselle puolelle tutkimuksia vievät paitsi edullisemmat hinnat, myös pienempi byrokratia ja yksityissektorin kasvava kiinnostus, sanoo

Hannu Juvonen

- Lääkeyrityksille tärkeintä on tutkimuksen laatu ja sujuvuus, sanoo toimikunnassa istuva

Klaus Tamminen

- On kuitenkin harmi, jos julkisen sektorin lääkärit, hoitajat ja ennen kaikkea potilaat uhkaavat jäädä lääketutkimusten paitsioon. Lääketutkimukset tarjoavat sekä oppia että hyötyä tekijöilleen, sillä tutkimusprotokollat ovat nykyisin erittäin vaativia. Lääketutkimuksissa oppii siis yksinkertaisesti tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Kansainvälistyvässä tiedeyhteisössä pienen maan tutkijoiden osallistumisella ja näkyvyydellä on myös tärkeä sijansa, Klaus Tamminen sanoo.

Lääketeollisuus ry:n kyselyn mukaan vuonna 2005 Suomessa lääketutkimuksia oli käynnissä yhteensä 410 kappaletta. Edellisvuoteen oli notkahdusta 7,4 prosenttia. Tutkimusmäärät laskivat II- ja III-faaseissa ja nousivat I- ja IV-faaseissa.

Tutkimuskeskuksia oli Suomessa kaikkiaan 1889, joissa tutkimuksiin osallistui yhteensä 33 800 potilasta ja tervettä vapaaehtoista. Osallistujamäärät laskivat edellisvuoteen peräti 43 prosenttia, mutta tämä saattaa olla normaalia satunnaisvaihtelua.

Rokotetutkimuksia oli käynnissä 18, ja niihin osallistui 13 613 tutkittavaa.

Kliiniset lääketutkimukset työllistivät lääkeyrityksissä 560 henkilöä. Lääkäreiden ja hoitajien määrästä ei ole tarkkaa tilastoa, mutta heitä on tutkimuksissa mukana tuhansia.

- Kyseessä on siis merkittävä kansantaloudellinen panostus, Hannu Juvonen huomauttaa.

Kliinisten tutkimusten sisäiset kustannukset olivat 57,3 miljoonaa euroa, ja ulkoiset kustannukset 55 milj. euroa.

- Julkisuudessa on viime aikoina paljon keskusteltu lääketeollisuuden pyrkimyksistä ja merkityksestä. Me alan sisällä toimivat katsomme, että lääketutkimuksen näivettyminen Suomessa merkitsisi taantumista monella sektorilla, sanoo Klaus Tamminen.

Tammisen ja Juvosen mukaan myös suomalaisten lääkemarkkinoiden kiristyminen uhkaa lääketutkimusten tekoa Suomessa. Mikäli kansainväliset yritysjätit katsovat, etteivät uudet lääkkeet pääse "riittävän nopeasti" Suomen markkinoille, myös lääketutkimusten sijoittaminen tänne vaikeutuu.

- Suomella on toki yhä paljon vahvuuksia, kuten koulutetut ja kielitaitoiset terveydenhuollon ammattilaiset, valistuneet potilaat ja hyvä maine. Onkin mahdollista, että lääketutkimusten siirtyminen "halpamaihin" korostaa erikoistumisen tärkeyttä. Suomessa on esitetty keskittymistä esimerkiksi biologisiin lääkkeisiin tai lastenlääkkeisiin, Hannu Juvonen sanoo.