Yleisön lääkintähuoltoon varaudutaan monella rintamalla

Kun yleisurheilun MM-kilpailut kahden viikon päästä alkavat, Helsingin olympiastadionille odotetaan saapuvan päivittäin yli 50 000 henkeä kisoja seuraamaan. Suuren yleisömassan vuoksi on varauduttava mittaviin valmiusjärjestelyihin, joilla taataan turvallisuus ja avun saanti hätätilanteessa. Lääkintähuollon ketju on viilattu huippukuntoon ensiavusta erikoissairaanhoitoon saakka.

Olympiastadionin lääkintähuolto on suunniteltu perusteellisen riskianalyysin pohjalta. Kisojen riskikerroin kohoaa monesta syystä verrattain korkeaksi.

- Riskiä nostaa jo väkimäärä, sillä yleisöä on pienen kaupungin verran. Joukossa on pitkämatkalaisia, kaikenikäisiä ja kaikenkuntoisia ihmisiä. Sää voi olla elokuussa mikä tahansa. Lisäksi tapahtuman medianäkyvyys on suuri, mikä saattaa kiinnostaa ääriaineksia, luettelee valmiustoiminnan koordinaattori Riitta Bäckman Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiristä.

Tapaturmien ja sairastumisten todennäköisyyttä lisää yleisön alkoholin käyttö. Saattaapa joku saada sydämentykytystä siksikin, että jännittää kovasti oman urheilijasuosikkinsa puolesta.

SPR:n ensiapuryhmässä työskentelee stadionilla jokaisen työvuoron aikana noin 45 vapaaehtoista. Ryhmässä on lääkäreitä, sairaanhoitajia, sairaankuljettajia ja vankan ensiapukoulutuksen saaneita maallikoita. Ensiaputyöntekijät levittäytyvät katsomoihin ja Oopperatalolta vanhalle jäähallille ulottuvalle kisatorille.

Vaivat kuntoon paikan päällä

SPR selvitti pari vuotta sitten Helsingin yliopistosairaalan anestesiologian ja tehohoidon yksikön kanssa yleisötapahtumien ensiavun toimintaa. Tiedot kirjattiin vuosilta 1999-2002 suuremmista tilaisuuksista, joissa oli mukana pidemmälle koulutettuja ensivastetyöntekijöitä. Tapahtumiin osallistui yhteensä 1,8 miljoonaa ihmistä, joista ensiapua tarvitsi 4 626.

- 80 prosenttia ensiavun asiakkaista kärsii päänsärystä, pienistä haavoista tai nilkan nyrjähdyksistä eli vammoista, jotka pystytään hoitamaan paikan päällä tai kotona, Bäckman kertoo.

Kansainvälisten selvitysten mukaan 1-3 prosenttia ensiaputapauksista on akuutteja sairauskohtauksia, joiden taustalla on muun muassa diabetesta, epilepsiaa tai rintakipuja.

Suomessa ensiavun asiakasmäärä on hieman kansainvälistä korkeampi: muualla maailmassa hoitoa tarvitsee 1-2 ihmistä tuhatta osallistujaa kohden, mutta meillä luku on jopa yli 4. Nuorisotapahtumissa avuntarvitsijoiden määrä saattaa nousta 15:een tuhatta osallistujaa kohden.

- Ensin luulimme, että eron selittää alkoholikulttuurimme. Syynä on kuitenkin myös, että Suomessa osataan hakeutua ensiapuun. Esimerkiksi Virossa kukaan ei hae laastaria ensiavusta.

Ensihoidon voimia vahvistettu

Jos ensiapu ei riitä, apuun tulevat pelastuslaitos ja Husin ensihoitoyksikkö.

MM-kilpailujen lääkintähuoltoa on valmisteltu pitkään ja huolella, mutta tarkat suunnitelmat eivät turvallisuussyistä ole julkisia. Ensihoitoyksikön apulaisylilääkäri Markku Kuisma kertoo kuitenkin, että lisävoimia on värvätty sekä kisa-alueelle että kaupungin yleiseen valmiuteen.

- Valmius on erittäin hyvä, eikä mitään riskejä oteta.

Pelastuslaitos ja ensihoitoyksikkö vastaavat kisoissa vakavampien hätätapausten ensihoidosta ja suuronnettomuusvalmiudesta.

Kilpailut heijastuvat myös Helsingin perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Terveysasemilla ja sairaaloissa ei ole varauduttu kisoihin ylimääräisellä miehityksellä, mutta vakituisen henkilökunnan kesälomat on järjestetty ennen tai jälkeen kisojen.