Yliopistot eivät intoutuneet yritysstarttirahan hakuun

Opetusministeriön uusi tukimuoto yliopistoille, yritysrahoitus, ei ole saanut lääketieteellisten tiedekuntien ja biotieteiden edustajia liikkeelle. Opetusministeriöön tulleista viidestä yritysrahahakemuksesta yksikään ei kuulu lääketieteen alaan.

- Yliopistot eivät ole osanneet käyttää vielä hyväksi rahoitusta, sanoo opetusneuvos

Erja Heikkinen

Heikkisen mukaan laimea into liittynee realiteettien tajuamiseen: "starttirahan" saamiseen on kovat kriteerit, ja tuettavien yritysten pitää sen saamisen jälkeen pärjätä omillaan.

Opetusministeriö ei ole myöskään voinut myöntää yrityksen perustamislupaa yhdenkään vastaanotetun hakemuksen perusteella. Yliopistoyritykset lasketaan valtionyhtiöiksi, mutta starttirahaa opetusministeriöstä hakeneet yritykset eivät täyttäneet valtion omistajapolitiikan tiukkoja kannattavuusehtoja.

Heikkisen mukaan uusittu yliopistolaki on ristiriidassa valtion talousarviolain ja valtionyhtiölain kanssa. Opetusministeriössä pohditaan nyt, voidaanko yrityskriteereiden tulkintaa löyhentää, vai pitääkö lakeja taas muuttaa.

- Yliopistojen yhtiöt olisivat valtionyhtiöitä, joten niihin sovelletaan valtioyhtiölakia ja se tekee toiminnan ehdot tiukoiksi. Kaikkien sääntelyvälineiden yhteisvaikutus on ollut ehkä yllättävämpi kuin mitä yliopistolakia säädettäessä tultiin ajatelleeksi, Heikkinen sanoo.

Tutkimustulokset hyödyntämään yhteiskuntaa

Yliopistolain uudistamisen jälkeen yliopistot ovat viime vuodesta lähtien voineet hakea rahoitusta kaupallisen yrityksen perustamista varten. Ajatuksena on, että yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen tutkimustuloksia tulisi käyttää yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla.

Vastaavia malleja suunnitellaan esimerkiksi Kansanterveyslaitoksella potilasaineistojen kaupallistamiseen liittyen (SLL 8/2006, s. 810-1).

Tälle vuodelle yliopistoille on korvamerkitty 580 000 euroa joko osakeyhtiöiden perustamiseen tai olemassaolevien yhtiöiden osakkeiden ostamiseen.

- Summa kuulostaa naurettavan pieneltä, mutta se perustuu yliopistojen omiin arviointeihin siitä, kuinka paljon ne haluavat käyttää tällaiseen toimintaan, Heikkinen sanoo.

Toinen ja realistisempi rahoitusmalli kaupallisten yritysten perustamiseksi olisi yliopistojen apporttiomaisuuden käyttö. Tässä mallissa yliopistot voisivat käyttää esimerkiksi laitteitaan, tilojaan tai immateriaalioikeuksiaan osakepääoman merkintään. Tälle vuodelle yliopistojen apporttiomaisuuden yhteenlaskettu määrä yritystuen perustamiseen on 1,5 miljoonaa euroa.

Käytännössä yhtiöt olisivat valtionyhtiöitä, joita yliopistot hallinnoisivat. Tavallisesti kauppa- ja teollisuusministeriö ohjaa valtionyrityksiä, yliopistojen ja korkeakoulujen valtionyhtiöiden ohjauksesta vastaisi kuitenkin opetusministeriö.

Keksintölaki tuo oikeudet yliopistoille

Yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat eivät voi laajamittaisesti kaupallistaa potilasaineistoihin pohjautuvia tutkimustuloksiaan ennen biopankkilain säätämistä. Yliopistot omistavat osan laajoista ja valtakunnallisista potilasaineistoista joko yksin tai yhdessä Kansanterveyslaitoksen kanssa.

Yliopistojen yhteydessä olevat nykyiset yritykset on perustettu yksittäisten tutkijoiden omistamien tutkimustulosten varaan. Valmisteilla oleva keksintölaki muuttanee tilannetta niin, että yliopistojärjestelmän kautta tehtyjen keksintöjen oikeudet ovat pääsääntöisesti yliopistoilla.