Ympäristömyrkyt häiritsevät mieshormonien tuotantoa
Raskauden ja imetyksen aikana pienetkin myrkkypitoisuudet riittävät sekoittamaan hormonitoiminnan. Tutkimuksessa dietyylistilbestroli romahdutti testosteronin määrän lähes olemattomiin.
Naishormoneja muistuttavat kemikaalit eli ympäristöestrogeenit häiritsevät miesten siittiötuotantoa. Tuore väitöstutkimus kuvaa dietyylistilbestrolin ja dioksiinin sikiöaikaisen altistumisen vaikutuksia rotalla.Aiemmin lääkeaineena käytetty dietyylistilbestroli (DES) aiheutti sen, että sekä rottasikiön kivesten sisäisen että verenkierron mukana virtaavan testosteronin määrä romahti lähes olemattomiin.
Muun muassa palamisen sivutuotteena syntyvä dioksiini (TCDD) aiheuttaa koe-eläimissä siittiömäärien vähenemistä sekä häiritsee eturauhasen kasvua. Kuitenkin dioksiinille altistettujen rottasikiöiden verenkierrossa havaittiin jopa korkeampia testosteronipitoisuuksia kuin kontrollieläimillä, mikä selittyy osaksi rottakantojen suurilla eroilla dioksiiniherkkyydessä.
Testosteronin tuotanto kahdeksankertaistui
FM Tapio Haaviston työssä tutkittiin myös kahden alkyylifenoliyhdisteen vaikutuksia samoja menetelmiä käyttäen. Kosmetiikassa, maaleissa ja puhdistusaineissa paljon käytettyjen alkyylifenolien hormonaaliset vaikutukset eivät kuitenkaan tulleet juuri ollenkaan esille emon kautta toteutetuissa altistuksissa.
Kudosviljelyolosuhteissa aineiden parempi kulkeutuminen testosteronia tuottaviin soluihin ja emon elimistön suojamekanismien puuttuminen aikaansai merkittäviä, joskin odottamattomia, hormonaalisia vaikutuksia. Viljelyaltistuksissa testosteronia tuotettiin jopa neljä-kahdeksankertaisia määriä altistamattomiin kiveksiin verrattuna.
Raskauden ja imetyksen aikana pienetkin myrkkypitoisuudet riittävät aiheuttamaan hormonaalista häirintää. Toistaiseksi ainoa kiistaton suora syy-yhteys miesten heikentyneen sperman laadun ja äidin kautta tulevan altistuksen välillä on todettu raskauden aikana tupakoivien äitien jälkeläisissä.
Muiden ympäristömyrkkyjen vaikutusten todentaminen on vaikeaa, koska haitta-aineita on ympäristössämme lukuisia ja väestön altistumista niille ei ole helppoa mitata tai arvioida.
Fysiologisen eläintieteen alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa.
Miia Soininen
