Yön työt uuteen valoon Yötyö on riski sekä lääkärille että potilaalle

Aamuyöllä kolmen aikaan valvomaan joutuva ihminen on psyykkiseltä suoriutumiskyvyltään tilassa, joka vastaa puolen promillen humalaa. Aamuseitsemältä hän on jo promillen "humalassa"; tässä vaiheessa päivystävä lääkäri aloittaa uuden työpäivän. Lääkäriliiton seminaarissa keskiviikkona pohdittiin, onko tässä enää mitään järkeä.

Ihminen on tarkoitettu nukkumaan pimeään yöaikaan, joten elimistölle yötyö on aina ylimääräinen rasite.

- Yötyöhön sopeutuminen on hyvin yksilöllistä. Ilta- ja aamutyypin ihmisten oma sisäinen kello vaikuttaa siihen, miten yötyössä selviytyy. Aamutyypin ihmisten uni-valverytmi on "jäykempi", joten hänellä on vaikeuksia sopeutua, toteaa neurologian dosentti

Christer Hublin

Kyse ei silti ole pelkästään yksilöllisistä eroista. Yli viisikymppisellä ikä alkaa jo selvästi vaikuttaa siihen, miten unirytmin häiriöihin sopeutuu. Palautuminen ei ole yhtä nopeaa kuin nuorempana - ja ilman yötöitäkin unihäiriöt lisääntyvät keski-iän jälkeen.

Ihminen on päiväeläin

- Aiemmin ajateltiin, että uni on vain passiivinen olotila, mutta muutaman viime vuoden aikana unitutkimus on tuottanut aivan uutta tietoa unen merkityksestä ihmiselle. Emme vielä tiedä tarkkaan, mitkä ovat syy- ja seuraussuhteet, mutta unihäiriöt aiheuttavat monia terveysriskejä, Hublin sanoo.

- Myös lääkärikunnan keskuudessa elävät vanhat asenteet suhteessa nukkumiseen. Sairaaloissa ei välttämättä ole rauhallista torkkutilaa päivystäville lääkäreille, jotka pitkien vuorojen aikana ehdottomasti tarvitsisivat ainakin 1-2 lyhyttä nukahtamistaukoa. Ruokailuun ei järjestetä aikaa, vaikka jokainen ihminen tarvitsee tarkkuutta vaativaa työtä tehdessään keholleen energiaa, Hublin painottaa.

Vanhempi väki muistelee "sankarimaisia" valvomisiaan, vaikka työelämä ja päivystyspisteet sekä potilaat ovat muuttuneet aivan toisenlaisiksi.

Christer Hublin kertoo, että monissa maissa on jo herätty tunnustamaan yötyön riskit ja työnantajan velvollisuudet.

- Varsin hyvän ohjeistuksen on laatinut esimerkiksi Britannian Royal College of Physicians. Ohjeiden mukaan työnantajan tulee esimerkiksi järjestää nukkumatila yövuoron tehneille lääkäreille. Liikenneonnettomuuksien riski pitkän valvomisen jälkeen kun on niin suuri, Hublin toteaa.

Terveystarkastuksia yötyöläisille

Christer Hublin on mukana Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kirjoittamassa Toimivat ja terveet työajat -kirjassa, jossa pohditaan vaikeita työaikoja suomalaisesta näkökulmasta. Hublinin mukaan lääkärien satunnaisia yövuoroja ja pitkiä päivystysrupeamia on vaikea sovittaa terveyttä tukeviin järjestelmiin ja vuorokiertoon, joita esimerkiksi teollisuustyössä toteutetaan.

- Ehkä kaikkein tärkeintä on toteuttaa yötöitä tekevien säännölliset terveystarkastukset, Hublin sanoo.

- Tarkastuksissa tulee kiinnittää huomiota erityisesti metabolisen oireyhtymän ja sydän- ja verisuonitautien yksilöllisiin riskeihin sekä diabetes-riskiin. Tiedetään, että nämä sairaudet liittyvät juuri yötyöhön, joten niitä pitää seurata yksilötasollakin.

Jos riskit ovat koholla, Hublin kannustaa työterveyshuoltoa keskustelemaan lääkärinkin kanssa elämäntavoista. Jatkuva väsymys on omiaan rapauttamaan ruoka- ja liikuntatottumuksia aivan huomaamatta.

Turku toteutti lääkärien tarkastukset

- Turun terveystoimen kaikki omalääkärit pääsivät halutessaan äskettäin perusteelliseen lääkärintarkastukseen, jossa pohdittiin muun muassa epäsäännöllisen työn riskejä omalle terveydelle, kertoo terveyskeskuslääkäri

Pirjo Matintalo

Turussa omalääkärit päivystävät iltaisin ja viikonloppuisin, mutta yöt hoitaa vapaaehtoisista lääkäreistä muodostettu rinki. Viikonloppujen päivävuoroista osan hoitaa MedOne. Matintalon mukaan nykyjärjestelmä on iso helpotus lääkärikunnalle; toisaalta yötöistä tuleva lisäkorvaus tuhdittaa juuri nuorten - rahan tarpeessa olevien - lääkäreiden tilipussia.

Luottamusmiehenä Pirjo Matintalo on törmännyt myös tilanteisiin, joissa yötyö ei todellakaan ole vapaaehtoista ja osoittautuu jollekin lääkärille liian rankaksi.

- Nuoret naislääkärit ovat toisaalta hirveän tunnollisia, mutta raskausaika ja pienten lasten hoitaminen koettelevat voimavaroja. Joskus joudumme pohtimaan, mitä tehdä, kun raskaana oleva lääkäri ei enää jaksaisi päivystää, Matintalo huomauttaa.

Virkaehtosopimuksen mukaan lääkäri voidaan vapauttaa päivystysvelvollisuudesta raskauden kolmen viimeisen kuukauden aikana, mikäli yksikön muiden lääkäreiden päivystystaakka ei nouse kohtuuttomaksi. Käytännössä päivystyksestä vapauttaminen voi osoittautua hankalaksi. Mutta ei äidin tai lapsen terveyttäkään voi vaarantaa, joten viimeinen keino on turvautua sairaslomaan.

Pirjo Matintalo ei kannata vuorotyöjärjestelmää päivystämisen sijasta, mutta ylipitkistä päivystyksistä pitäisi voida luopua.

- Tutkimukset kertovat selvistä riskeistä, jotka vaarantavat paitsi lääkärin omaa terveyttä, myös potilaiden turvallisuutta. Väsyneenä omaan toimintaan kohdistuva harkintakyky vaikeutuu, joten inhimillisten virheiden riski kasvaa. Kun sekä lääkärit, hoitajat että potilaat ovat väsyneitä, kommunikointikin voi tuottaa ongelmia. Pitää myös muistaa, että virheiden sieto terveydenhuollossa on olennaisesti viime vuosina laskenut, Pirjo Matintalo painottaa.

"Yötyöt kuuluvat kuvioon"

Kaksi HUS:n anestesiologia kertoo, miltä yötyö maistuu

Vesa Kontinen, 39, anestesiologina Töölön sairaalassa, tehnyt yötöitä 10 vuotta, yöpäivystyksiä 2-5 kertaa kuukaudessa.

1. Otan mukaan eväitä, en oikeastaan muuten.

2. Jos päivällä on rauhallisempaa, sen parempi. Auttaa, jos olen työskennellyt päivän samalla teholla jolla päivystän ja tiedän, millaisia potilaita on. Leikkaussalityötämme on optimoitu niin, että yöllä tehdään vain välttämättömät leikkaukset. Rauhallisena yönä voin levätä. Joskus ehdin nukkumaan pari tuntia, kiireisinä öinä en yhtään.

3. Olen yöllä usein hyvin väsynyt, ja jos päivystän 4-5 kertaa kuussa, niin olen jatkuvasti hieman väsynyt. Kun aamuyöllä nukun muutaman tunnin ja tulee herätys, väsymyksen huomaa voimakkaimmin. Ajatus kulkee hitaasti ja on vaikea tehdä päätöksiä. Hankala uusi potilas nostaa adrenaliinia ja herääminen on nopeampaa.

4. Menen nukkumaan yöpäivystyksen jälkeen ja nukun noin kello kymmenestä iltapäivään. Herätessä päätä usein särkee ja olen kiukkuinen.

5. On varmasti, mutta omia virheitään on vaikea tunnistaa. Yöllä väsyneenä tulee välillä sanotuksi jotain hölmöä ja työn laatu on huonompi kuin päivällä.

6. Työt on pakko tehdä ja saahan siitä rahaakin. Peruspalkkaan nähden päivystyskorvaukset ovat aika merkittäviä. Yöllä on motivoitunut olo, sillä tiimihenki on hyvä. Päivystysvapaalla taas pystyy hoitamaan asioita.

7. Puolisoa näkee harvemmin. Vaimoni matkustaa paljon ja olen koettanut sijoittaa omia päivystyksiäni niille päiville, kun hän on matkoilla. Joskus tunnen itseni sidotuksi, kun illalla olisi menoa, enkä pääse.

Elisa Nurmi, 42, anestesiologina Lasten ja nuorten sairaalassa, tehnyt yötöitä 17 vuotta, yöpäivystyksiä 2-6 kertaa kuukaudessa.

1. Yritän nukkua edellisen yön hyvin, joskin se on lasten takia välillä mahdotonta.

2. Yritän pitää mielen vireänä ja levätä aina, kun mahdollista - ja nauttia evästä säännöllisin väliajoin.

3. Yöpäivystyksen jälkeen olen kireä ja jäykkä ja mieleni tekee syödä kaikenlaisia herkkuja. Olen huomannut, että alttius heräteostoksiin kasvaa valvotun yön jälkeen.

4. Yöpäivystysvuoron jälkeen palautumiseen menee herkästi kaksi vuorokautta. Lasten takia yksi päivä ei riitä, sillä uni on öisin katkonaista.

5. Totta kai, kaikillehan sattuu virheitä. Onneksi lääkäreiden virheistä huomauttavat sairaanhoitajat. He kysyvät, että oletko nyt varmasti tätä mieltä. Virheiden mahdollisuus ei mielestäni kuitenkaan kasva öisin mitenkään selkeästi.

6. Töissä on rauhallisempaa kuin päivällä. Tehdään vain tarpeellinen ja toiminta on selkeämpää. Henkilökunta suhtautuu toisiinsa letkeämmin kuin päivällä. Saa itsenäisemmin päättää monista asioista. Alkuvaiheen erikoistumisopinnoissa yötyöt ovat oppimisen kannalta erittäin tärkeitä. Yötyöt nyt sattuvat kuulumaan tämän erikoisalan kuvioihin, sen tiesin jo anestesiologian valitessani.

7. Olen väsyneempi ja ärtyneempi. Vuorokauden yöpäivystyksen jälkeen olo on kuin pökkelöpäällä. 2- ja 4-vuotiaat lapseni eivät saa äitiään ihan sataprosenttisesti. Essi Kähkönen

Yhdessä suunnitellen yötyöstäkin siedettävää

Yö on työtä myös yövuorolaisen hoidossa olevalle lapselle

Yötyötä tulee aina olemaan. Yöllä tulisi kuitenkin tehdä vain välttämätön ja järjestää se niin, että ihmisille jäisi muutakin elämää - kuten perhe.

Tutkimuspäällikkö

Tarja Honkalampi

Itsenäistä mutta turvatonta

Honkalampi on tehnyt sairaanhoitajana yötyötä sekä leikkaussalissa että vuodeosastolla. Hän tietää, että terveydenhuollossa yötyö poikkeaa usein luonteeltaan päiväsaikaan tehtävästä työstä.

- On ihmisiä, joille tämä sopii. He kokevat haasteena sen, että yöllä potilasaines tai potilaille tehtävät toimenpiteet ovat erilaisia. Yötyö on myös usein vastuullisempaa ja itsenäisempää, joskus rauhallisempaakin kuin päivisin.

Yöllä työskennellään usein yksin. Tällöin moni pelkää turvallisuutensa puolesta.

- Kotisairaanhoidossa käydään katsomassa vuodepotilaita yölläkin. Ovelta toiselle kulkeminen on monista pelottavaa, sillä rappukäytävässä voi törmätä mihin tahansa, esimerkiksi sekavaan huumeidenkäyttäjään.

Työn raskautta lisää se, että kaksi hoitajaa vaativia toimenpiteitä, kuten potilaiden kääntelyitä, tehdään yksin.

Päivähoito tulee säilyttää

Jos kumpikin vanhempi tekee vuorotyötä, vuoroja sovittelemalla pystytään hoitamaan pientä lasta kotona päivähoitoon viemisen sijaan.

- Tämä vaatii järjestelyjä, mutta onnistuu, etenkin jos isovanhemmat tai muu ulkopuolinen hoitaja saadaan tarvittaessa apuun.

Tässä tilanteessa puolisoiden yhteinen aika voi jäädä vähiin ja kommunikaatio jääkaapin ovessa olevien lappujen varaan.

Haavoittuvimpia ovat yksinhuoltajaperheet, joissa äiti tai isä tekee vuorotyötä. Heidän työssäkäyntinsä mahdollistaa päivähoitojärjestelmä, joka on tärkeä muillekin.

Suomessa kunnallisessa päivähoidossa on alle kolmivuotiaista lapsista 23 prosenttia ja 3-5-vuotiaista 62 prosenttia. Kaikista kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista seitsemän prosenttia tarvitsee ilta-, yö- tai viikonloppuhoitoa.

- Suomessa on 1 000 lasta, jotka ovat säännöllisesti hoidossa yöaikaan. Tarhassa olo on lapselle aina työtä, joten hekin tekevät yötöitä. Tästäkin näkökulmasta olisi toivottavaa, että yötyön määrä ei lisäänny, Tarja Honkalampi sanoo.

Hyvällä esimiestyöllä tasapuolisiin työvuoroihin

Perheen ja työn yhteensovittamiseksi voidaan tehdä paljon myös työpaikoilla. Honkalammen mukaan kyse on pitkälti johtamisen haasteista.

- Työnantajan tulisi huolehtia siitä, että työntekijöiden tarpeet tulevat tasapuolisesti huomioonotetuiksi esimerkiksi työvuoroja ja loma-aikoja suunniteltaessa. Hyvällä esimiestyöllä tähän myös päästään.

Käytäntö on toista. Lapsettomat työntekijät voivat kokea, että perheelliset saavat aina parhaimmat loma-ajat. Myös määräaikaisissa työsuhteissa olevat, joita on Tehyn jäsenistöstä neljäsosa, tuntevat monilla työpaikoilla tulevansa kaltoin kohdelluiksi.

- Määräaikaiset saavat usein ne keljuimmat työvuorot. Toisaalta on taas paikkoja, joissa keikkafirmojen kautta tulevat napsivat herkut päältä.

Ongelmia kärjistää Honkalammen mukaan se, että henkilöstövähennykset kohdistuvat ensimmäiseksi lähiesimiehiin. Kun kukaan ei ennakoi, käy esimerkiksi niin, että sijaisia ei ole sairastumisten varalta järjestetty. Minna Seppä Tarja Honkalampi (vas.), Christer Hublin ja Pirjo Matintalo pohtivat yötyön riskejä ja selviytymiskeinoja Lääkäriliiton keskiviikkoisessa seminaarissa.

Nopeakiertoinen vuorotyö väsyttää vähiten

Teollisuudessa yötyötä on tehty pitkään, ja muodot ovat vakiintuneet. Käytettävissä on myös tietoa siitä, miten yötyö tekijäänsä vaikuttaa. Yhteiskunnan muuttuessa 24/7-suuntaan, jatkuvasti toimivaksi, yötyön määrä on lisääntynyt muun muassa palvelualoilla ja kuljetuksessa.

- Tämä on hyvä keskustelunaihe, sillä monilla aloilla ei ole tunnustettu yötyön kasvua eikä muutettu työjärjestelyitä vastaamaan olosuhteita. Aihepiiriin liittyen on paljon suosituksia, mutta varsinaiset keskitetyt velvoitteet puuttuvat, sosiaalipoliittinen asiantuntija

Pirjo Väänänen

Rattiin nukahtaa väsyneenä

Esimerkiksi yöravintoloiden valomerkin siirtyminen yhdestä neljään on johtanut siihen, että ruokaravintolatkin pitävät ovensa auki pidempään. Tällöin ne törmäävät uuteen ilmiöön, humalassa häiriköiviin asiakkaisiin.

- Tämä on palvelualoilla yleistä: öisin tehtävä työ on rankempaa, ja työntekijöille koituvat riskit suuremmat, Väänänen sanoo.

Oma lukunsa on kuljetusala, jolla Väänäsen mukaan tehdään yötyötä väsyneinä. Työajat ovat epäsäännölliset ja ylitöitä kertyy paljon, enimmillään 2 000 tuntia vuodessa. Työsuojelupiirien tarkastuksissa on havaittu, että osa alan työntekijöistä tekee säännöllisesti 15 tunnin päivää.

- Rattiin nukahtamisen vaara on suuri, jos työ- ja lepoaikamääräyksiä ei noudateta.

Työterveyshuollon merkitys korostuu

Väänänen muistuttaa, että yötyöstä voidaan selvitä laadukkaasti. Jos tehdään vuorotyötä, voidaan etsiä jaksamisen ja työsuorituksen kannalta paras mahdollinen työ- ja lepoajan rytmitys.

- Teollisuudessa on todettu, että kolmivuorotyö sujuu parhaiten, jos tehdään kaksi aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä ja näitä seuraa vähintään kahden vuorokauden vapaa. Mallia sovelletaan muun muassa kemianteollisuudessa, Väänänen kertoo.

Eteenpäin nopeasti kiertävä rytmitys vähentää väsymystä, parantaa unen laatua ja vähentää niitä psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja, kuten eristäytymistä, jota vuorotyöstä seuraa. Moni työntekijä haluaa kysyttäessä kuitenkin pitäytyä mallissa, joka tarjoaa pidemmät vapaat.

- Tärkeintä on, että yksilö pääsee vaikuttamaan töidensä suunnitteluun. Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle, ja vuorotyö ylipäänsä ei sovi kaikille.

Työnantaja voi vaikuttaa yötyössä jaksamiseen järjestämällä kunnollisen työterveyshuollon. Jaksamiseen voidaan vaikuttaa myös työjärjestelyin: antamalla mahdollisuus taukoihin, jaloitteluun, työtehtävien vaihtoon ja terveelliseen ruokailuun. Minna Seppä