Kommentti

Ethän halua, että poliitikko päättää puolestasi?

Jää kuitenkin vaikutelma, että lääkärin työnkuvan tai lääkärikoulutuksen realiteetit eivät ole ministerille täysin tuttuja.

Matias Posa

Perjantaina Kaleva-lehdelle antamassaan haastattelussa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen käsitteli terveydenhuollon alojen sisäänottomääriä ja koulutusta. Teema ja teesit sekä toimituksen muotoilut ovat tuttuja. Lisää sisäänottoa. Tuoreena lisämausteena Kurvinen tuo esiin lääkäripulan syynä haluttomuuden työskennellä yksin heti valmistumisen perusterveydenhuollossa ja kiinnittää huomiota koulutuksen painopisteisiin: "Tiedekunnissa lääkärit opetetaan tiimityöhön ja laajoihin konsultaatiomahdollisuuksiin. Hän kyseenalaistaa, onko koulutus oikeassa asennossa itsenäisen päätöksentekokyvyn kehittämiseksi."

Kurvisen ajatus on osittain oikean suuntainen sen suhteen, että alueellista lääkäripulaa ei selitä pelkkä sisäänottomäärä. Haastattelun perusteella jää kuitenkin vaikutelma, että lääkärin työnkuvan tai lääkärikoulutuksen realiteetit eivät ole ministerille täysin tuttuja.

Kandikollegat ja jo valmistuneetkin kliinikot jakavat toiveen entistä enemmän käytännön valmiuksia työhön antavasta koulutuksesta. Jokainen meistä vilpittömästi haluaa varmasti valmistuessaan olla mahdollisimman valmis, mutta vaatimus on kova. Kyky toimia itsenäisesti lääkärinä vaatii medisiinisen osaamisen lisäksi valtavan määrän käytännön osaamista. Minkä värinen kanyyli laitetaan? Mitä kirjoittaa määräykseen? Mistä päin Apottia löytyvät hoitajan merkinnät?

Paras paikka oppia näitä työelämätaitoja olisi työelämä. Maailmanlaajuisen pandemian vauhdittama "Digikolmiloikka" (Duodecimin puheenjohtaja Minna Kailaa lainatakseni) voisi teoriassa mahdollistaa entistäkin enemmän käytännön harjoittelua etäopetuksilla tahditettuna. Haasteeksi, ehkä jopa esteeksi, muodostuu lopulta ohjauksen laadun vaihtelu. Kuten esimerkiksi NLY:n ja Lääkäriliiton Koulutuspaikkakyselystä ilmenee, on keskussairaaloiden välillä valtavia eroja, jotka olisi kurottava umpeen ennen sairaala- ja terveyskeskusharjoittelun roolin merkittävää kasvattamista. Ehkä vielä joskus.

Sisäänottomäärien tasaisesti noustessa ajatus yksin terveyskeskusta pyörittämään valmiiden lisensiaattien kouluttamisesta tuntuu kuitenkin mahdottomalta. Opetushenkilökunta on jo nyt tiukoilla ja kliiniset opettajat ylittävät itsensä viikoittain, usein saamatta ansaitsemaansa kiitosta. Mahdotonta ei kannata jahdata. Lisäksi lienee sanomattakin selvää, että täysin yksin toimintaansa perusterveydenhuollossa toteuttava lääkäri ei välttämättä ole potilaiden kannalta paras lääkäri. Tiimityön kuuluukin olla lääkäriyden ytimessä.

Ehkäpä kliinisen ja teoreettisen osaamisen voimasuhteissa olisi viilauksen varaa. Saattaa hyvinkin olla niin, että paikoin tutkinnon aikana opettaja on intoutunut viemään opetusta tai jopa opintojaksoa liialti kohti tieteellisesti kiinnostavimpia aiheita tai harvinaisia potilastapauksia. Tällöin sisältö ei välttämättä parhaalla tavalla valmista perusterveydenhuoltoon. Tasapainoa on haastava löytää.

Lue myös

Haluan uskoa, että kaikki tahot ministeriä myöten jakavat yhteisen tavoitteen siinä, että halutaan kliinisesti taitavia lääkäreitä, jotka pystyvät toimimaan tarvittaessa haastavissakin tilanteissa. Askelmerkkejä kohti parempaa lääkärikoulutusta etsiessä keskusteluun tulisi osallistaa kokeneiden kouluttajien lisäksi ehdottomasti myös kliinikot, opiskelijat ja vastavalmistuneet kokemusasiantuntijoina.

Haastattelu toi mieleen myös varsinaisen aiheensa lisäksi laajempana teemana osallistamisen. Suuria linjoja kaavaillessa olemme kaikki alttiita unohtamaan tai aliarvioimaan käytännön kompastuskiviä Kurvisen tapaan. Lääkäriorganisaatioissa ja yliopistolla meillä on mahdollisuus kutsua potilasjärjestöt ja opiskelijat mukaan toiminnan suunnitteluun virheiden vähentämiseksi. Se mahdollisuus tulee käyttää.

Kaikkiin pöytiin ei kuitenkaan tule kutsua niin vain, vaan myös oma-aloitteisuutta tarvitaan. Seuraavan kerran tarvetta on kevään aluevaaleissa. Haluaisinkin haastaa kollegat asettumaan ehdolle mahdollisimman sankoin joukoin. NLY:n vaalilausetta terveydenhuollon hallinnon kontekstiin laajentaen: Ethän halua, että poliitikko päättää asioistasi? Ainakaan kuulematta lääkäriä.

5. vuosikurssin kandi, Duodecimin hallituksen opiskelijaedustaja. Havaintoja lääkäriksi kasvamisesta, koulutuksesta ja terveydenhuoltojärjestelmästä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030