• Eija Kalso

Kivun vuorokausirytmit

Pitkäaikaisesta kivusta kärsivät potilaat kertovat lähes pääsääntöisesti, että heidän kipunsa on pahimmillaan iltapäivällä.

Kivun vuorokausirytmit Kuva 1 / 1

Vuoden 2017 Nobelin palkinnon saajia juhlittiin eilen Tukholman kaupungintalolla jääpylväiden koristaessa illallispöytiä ja jalokivien säihkyessä hiuskoristeissa. Tämän vuoden lääketieteen Nobelin palkinto jaettiin Jeffrey C. Hallin, Michael Rosbachin ja Michael W. Youngin kesken. Heidät palkittiin biologisten kellojen tutkimuksista, jotka auttavat ymmärtämään, miten kasvit, eläimet ja ihmiset synkronoivat biologiset rytminsä maapallon rotaatioon.

Palkitut tutkijat eristivät banaanikärpäsestä period-geenin, joka säätelee normaalia päivittäistä biologista rytmiä. Myös meidän sisäiset kellomme sopeuttavat fysiologiamme vuorokauden erilaisiin jaksoihin. Sisäinen kellomme säätelee käyttäytymistä, hormonitasapainoa, unta, ruumiin lämpötilaa ja metaboliaa. Sisäisen kellon ja elämäntavan pitkään jatkuvan epäsynkronian katsotaan liittyvän riskiin sairastua erilaisiin kroonisiin sairauksiin.

Pitäisikö lääkkeiden annostelu sovittaa potilaan sirkadiaanisen kellon mukaisesti?

Pitkäaikaisesta kivusta kärsivät potilaat kertovat lähes pääsääntöisesti, että heidän kipunsa on pahimmillaan iltapäivällä. Kivun voimakkuuden vuorokausirytmeistä on myös jonkin verran tutkimustietoa. Kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla on paljon muita sairauksia, jotka liittyvät sirkadiaaniseen säätelyyn. Vuorokausirytmi vaikuttaa verenpaineeseen, mikä voi vaikuttaa myös kivun voimakkuuteen. Kipu liittyy usein metaboliseen oireyhtymään. Kortisolin ja endogeenisten opioidien vapautumisella on myös selkeä vuorokausirytmi.

Krooninen kipu särkee unta, mutta nykytiedon mukaan unihäiriöt näyttävät myös edeltävän kroonista kipua. Unideprivaatio lisää kipuherkkyyttä myös terveillä koehenkilöillä. Unettomuus häiritsee aivojen pesukoneen, glymfaattisen järjestelmän, toimintaa, mikä voi edelleen edistää kivun pitkittymistä ja vaikeutumista. Neuroinflammaatio liittyy glymfaattiseen järjestelmään ja myös kivun sirkadiaaniseen säätelyyn. Vuorokausirytmi vaikuttaa hermoston toimintaan ja neuroinflammaatioon. Ensimmäisiä tuloksia on myös julkaistu period-geenin ja neuropaattisen kivun yhteyksistä.

Vuorokausirytmi saattaa säädellä myös lääkkeiden, mm. kipulääkkeiden pitoisuuksia. Australialaiset tutkijat osoittivat jo parikymmentä vuotta sitten, että pitkävaikutteisen morfiinin pitoisuudet vaihtelivat vuorokausirytmien mukaisesti syöpäkivusta kärsivillä potilailla.

Meidän kannattaisi siis olla kiinnostuneita kipupotilaidemme vuorokausirytmeistä. Olisiko potilaan elintavoissa, mutta myös kuntoutuksessa enemmän tarvetta rytmitykselle? Pitäisikö lääkkeiden annostelu sovittaa potilaan sirkadiaanisen kellon mukaisesti? Tämän vuoden Nobelin palkinnon saaneet tutkijat antavat paljon ajateltavaa niin kipupotilaita hoitaville kuin kipua tutkivillekin kollegoille.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Lisää aiheesta

Unenaikaiset hengityshäiriöt aikuisilla epilepsiapotilailla
Uniapnea lisää epilepsiapotilaan kohtausriskiä
Melatoniinin käyttö lapsilla ja nuorilla

Kirjoittajat
Eija Kalso

Lisää aiheesta

Uusimmat / Ajassa

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi