• Eija Kalso

Kivun vuorokausirytmit

Pitkäaikaisesta kivusta kärsivät potilaat kertovat lähes pääsääntöisesti, että heidän kipunsa on pahimmillaan iltapäivällä.

Kivun vuorokausirytmit Kuva 1 / 1

Vuoden 2017 Nobelin palkinnon saajia juhlittiin eilen Tukholman kaupungintalolla jääpylväiden koristaessa illallispöytiä ja jalokivien säihkyessä hiuskoristeissa. Tämän vuoden lääketieteen Nobelin palkinto jaettiin Jeffrey C. Hallin, Michael Rosbachin ja Michael W. Youngin kesken. Heidät palkittiin biologisten kellojen tutkimuksista, jotka auttavat ymmärtämään, miten kasvit, eläimet ja ihmiset synkronoivat biologiset rytminsä maapallon rotaatioon.

Palkitut tutkijat eristivät banaanikärpäsestä period-geenin, joka säätelee normaalia päivittäistä biologista rytmiä. Myös meidän sisäiset kellomme sopeuttavat fysiologiamme vuorokauden erilaisiin jaksoihin. Sisäinen kellomme säätelee käyttäytymistä, hormonitasapainoa, unta, ruumiin lämpötilaa ja metaboliaa. Sisäisen kellon ja elämäntavan pitkään jatkuvan epäsynkronian katsotaan liittyvän riskiin sairastua erilaisiin kroonisiin sairauksiin.

Pitäisikö lääkkeiden annostelu sovittaa potilaan sirkadiaanisen kellon mukaisesti?

Pitkäaikaisesta kivusta kärsivät potilaat kertovat lähes pääsääntöisesti, että heidän kipunsa on pahimmillaan iltapäivällä. Kivun voimakkuuden vuorokausirytmeistä on myös jonkin verran tutkimustietoa. Kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla on paljon muita sairauksia, jotka liittyvät sirkadiaaniseen säätelyyn. Vuorokausirytmi vaikuttaa verenpaineeseen, mikä voi vaikuttaa myös kivun voimakkuuteen. Kipu liittyy usein metaboliseen oireyhtymään. Kortisolin ja endogeenisten opioidien vapautumisella on myös selkeä vuorokausirytmi.

Krooninen kipu särkee unta, mutta nykytiedon mukaan unihäiriöt näyttävät myös edeltävän kroonista kipua. Unideprivaatio lisää kipuherkkyyttä myös terveillä koehenkilöillä. Unettomuus häiritsee aivojen pesukoneen, glymfaattisen järjestelmän, toimintaa, mikä voi edelleen edistää kivun pitkittymistä ja vaikeutumista. Neuroinflammaatio liittyy glymfaattiseen järjestelmään ja myös kivun sirkadiaaniseen säätelyyn. Vuorokausirytmi vaikuttaa hermoston toimintaan ja neuroinflammaatioon. Ensimmäisiä tuloksia on myös julkaistu period-geenin ja neuropaattisen kivun yhteyksistä.

Vuorokausirytmi saattaa säädellä myös lääkkeiden, mm. kipulääkkeiden pitoisuuksia. Australialaiset tutkijat osoittivat jo parikymmentä vuotta sitten, että pitkävaikutteisen morfiinin pitoisuudet vaihtelivat vuorokausirytmien mukaisesti syöpäkivusta kärsivillä potilailla.

Meidän kannattaisi siis olla kiinnostuneita kipupotilaidemme vuorokausirytmeistä. Olisiko potilaan elintavoissa, mutta myös kuntoutuksessa enemmän tarvetta rytmitykselle? Pitäisikö lääkkeiden annostelu sovittaa potilaan sirkadiaanisen kellon mukaisesti? Tämän vuoden Nobelin palkinnon saaneet tutkijat antavat paljon ajateltavaa niin kipupotilaita hoitaville kuin kipua tutkivillekin kollegoille.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Lisää aiheesta

Kipuongelman jäsentäminen – pitkäaikaisen kivun hoidon perusta
Miksi kipu pitkittyy ja voiko sitä ehkäistä?
Miksi kipu pitkittyy?

Kirjoittajat
Eija Kalso

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.