Liitto vahvistaa luottamusmiestoimintaa

Lääkäriliiton uutena järjestöpäällikkönä on aloittanut Miia Virta.

Sari Kosonen

Vangin terveys vahvemmaksi

Vankeusaika luo tilaisuuden puuttua kotikunnassaan vaikeasti tavoitettavien ihmisten monialaisiin ongelmiin. Vankiterveydenhuollossa haluttiin päästä numeroarvosanoista kohti laadullista ymmärrystä vankien palvelutarpeista. Tästä käynnistyi ­uudenlainen palvelumuotoilu.

Mika Rautanen

Maski ei lisää ikäihmisten happivajetta

Kasvomaskien käyttöä suositellaan koronavirusepidemian hallinnassa yhä laajemmin. Niiden vaikutus hengitykseen etenkin varttuneemmissa ikäryhmissä on herättänyt huolta, mutta kanadalaistutkimuksen perusteella maskin käyttö vaikuttaa turvalliselta ikäihmisille, joilla ei ole hengitykseen vaikuttavia perussairauksia.

Helena Liira

Kuolinapu on kuoleman tulon jouduttamista

Kuolemassa avustamisessa on kyse paitsi faktoista, myös arvoista. Kalle Mäki vetoaa kirjoituksessaan lääketieteellisesti yleisesti hyväksyttyyn tapaan määritellä sellaiset käsitteet kuten eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. Itse hän hyväksyy Maailman Lääkäriliiton ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen (EAPC) määritelmät. Kumpikin järjestö on ilmaissut myös selkeän vastustavan kannan eutanasialle ja lääkäriavusteiselle itsemurhalle.

Juha Hänninen

Laktobasillista apua bakteerivaginoosin uusiutumisen ehkäisyssä

Emättimeen annosteltavan laktobasillivalmisteen käyttö vähentää merkittävästi bakteerivaginoosin uusiutumista antibioottihoidon jälkeen. Arviolta 15–50 % hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii bakteerivaginoosista, ja se uusii jopa 75 %:lla antibioottihoidon jälkeen altistaen naiset seksitaudeille, hedelmällisyyteen liittyville terveysongelmille ja ennenaikaiselle synnytykselle.

Kaarin Mäkikallio

Kanta muodostetaan yhdessä, ei yksin

Lääkärikunnan keskustelu eutanasiasta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta jatkuu. Jäsenkyselyn tuloksia analysoidaan parhaillaan, ja ne tullaan julkistamaan Lääkärilehdessä.

Kati Myllymäki, Marjo Parkkila-Harju

Termit eutanasiasta keskusteltaessa

Eduskunta oli huolissaan eutanasiaa ajaneen kansalaisaloitteen käsittelyssä siitä, käytetäänkö keskustelussa täsmällisiä ja oikeita termejä. Huoli on edelleen ajankohtainen. Lääkäriliitto on tuoreessa jäsenkyselyssä käyttänyt täsmällisiä termejä: eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. Ne on määritelty siinä lääketieteessä yleisesti hyväksytyllä tavalla, mikä on ehdoton edellytys luotettavuudelle. Termejä ei siis ole määritelty rikoslaista lähtien, vaan kansainvälisen käytännön mukaisesti, vastaten Maailman lääkäriliiton (1,2) ja European Association for Palliative Care (EAPC) määrittelyjä (Lääkärilehti 40/2005)(3).

Kalle Mäki

Terminologiaa ja eutanasiaa – missä humaanius?

Lääkärilehden 38/2020 pääkirjoituksesta on noussut keskustelua. Kirjoittajien mukaan termi "potilaan surmaaminen" on lainsäädännön ja liiton kannan mukainen – niin totaalisen absurdi kuin se onkin.

Hannu Savolainen

Geenitieto on vielä epätarkka sepelvaltimo­tautiriskin arviontiin

Sepelvaltimotaudin ehkäisyä toteutetaan kliinisten vaaratekijöiden mukaisen sairastumisriskin perusteella. Koska perinnölliset tekijät vaikuttavat merkittävästi sairastumisriskiin, voisi lisääntyvä geneettinen tieto parantaa riskin arviota. Laajan tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan näytä vielä käyvän.

Juhani Airaksinen

Varhaisen kiintymyssuhteen vahvistaminen kotikäynneillä toi lupaavia tuloksia

Varhaisessa vuorovaikutuksessa mentalisointikyvyllä tarkoitetaan vanhemman kykyä tavoittaa vauvan tunnetiloja ja tarpeita erillään siitä, millaisia tunteita vauva hänessä itsessään herättää.

Hannu Westerinen