Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen Seri-tukikeskuksessa

Tutkimukset ja hoito ovat samanlaisia riippumatta siitä, onko ilmoitusta poliisille tehty.

Riina Korjamo

Anestesia-aineen valinta ei vaikuta ruoansulatus­kanavan syövän ennusteeseen

Laajassa japanilaistutkimuksessa kokonaiseloonjäämisessä ja ruoansulatuskanavan syövän uusiutumisessa ei ollut eroa sen mukaan, oliko potilaat nukutettu käyttäen syöpäleikkauksen anestesian ylläpitoon haihtuvaa anestesia-ainetta tai propofolipohjaista laskimoanestesiaa. Kuolleisuus haihtuvalla anesteetilla nukutettujen ryhmässä oli 10,4 % ja laskimoanestesialla nukutettujen ryhmässä 11,4 %. Anestesiamenetelmä voidaan valita siis muilla perusteilla.

Ritva Jokela

Lisämunuaisen sattumalta löytyvän kasvaimen syöpäriski

Moderni kuvantaminen tuottaa usein sivulöydöksiä, jotka aiheuttavat kliinikolle päänvaivaa. Yksi sellainen on lisämunuaisen kyhmy tai tuumori, jota kutsutaankin kuvaavasti insidentaloomaksi. Milloin siinä tulee epäillä syöpää?

Hannu Paajanen

Ulosteensiirto sektiolapselle korjaa suolen mikrobistoa

Alateitse syntyvä lapsi saa syntyessään mukaansa äidin ulostebakteereita, jotka kolonisoituvat hänen suoleensa ja luovat kehitykselle terveellisen mikrobiston. Sektiolla syntyneelle näin ei käy. Arvostetun lehden julkaisema suomalaistutkimus osoittaa, että sektion jälkeen ihmistaimelle annettu keinolannoitus (sananmukaisesti) äidin ulosteella korjaa tilanteen nopeasti.

Heikki Arvilommi

COVID-19 hoivakodeissa

Useimmissa maissa hoivakotivanhusten kuolleisuus on käsittänyt kevään ensimmäisen COVID-19-aallon aikana 19–72 % kyseisen maan kokonaiskuolleisuudesta. Keväällä pula suojavarusteista johti turhiin infektioiden leviämisiin. Ensimmäinen aalto opetti paljon viruksen ominaisuuksista ja tavoista ehkäistä sitä. Britit tekivät siitä yhteenvedon.

Kaisu Pitkälä

Terveydenhuollon teesit

Lääkäriliiton Terveydenhuollon korjaussarja –hankkeessa (SLL 42/2020) tarkasteltiin terveydenhuollon keskeisiä periaatteita. Kymmenen teesin periaatteet ovat ajankohtaisia tarkasteltaessa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaiheita ja tavoitteita. Hankkeisiin liittyy korkeita eettisiä tavoitteita, kuten ihmisten ja väestöryhmien samanarvoisuus, hoidon oikea-aikaisuus, tehokkuus ja tarpeenmukaisuus. Molempien tuloksista heijastuu oman ryhmäedun tavoittelu, sote-uudistuksessa poliittisten puolueiden intressit, ammattiliitolla lääketieteellisen tiedon ja profession merkityksen korostaminen. Yhteinen, muttei niin ylevä piirre, on huoli rahan riittävyydestä. Teesit puhuvat riittävistä resursseista, kaikkien oikeudesta tarpeenmukaisiin palveluihin, priorisoinnista ja kustannusvaikuttavuudesta. Sote-uudistuksessa huoli rahoituksesta käsittelee verotusta. Taustalla ovat pohdinnat, kuka voittaa ja häviää, omat kannattajat, kunnat vai valtio. Kumpaakin hanketta seuranneena, laitan lusikkani soppaan minäkin.

Seppo Miilunpalo

Spekulointia – ja lisää spekulointia

Näen sieluni silmillä karttakepin heiluvan, kun kollega Eliisa Kekäläinen opettaa, että "ei kannata tuudittautua immunologian palomiehiin". Kysymys oli siitä, että esittelin Lääkärilehden verkkosivuilla 28.9. tutkimustuloksia, jotka viittaavat mahdollisuuteen saada osasuojaa COVID-19-epidemialta aiempien koronainfektioiden ansiosta. Ajatus on mielestäni kiehtova, ja kerroinkin Cell- ja Nature-lehtien artikkeleista nimenomaan ajatuksena, en faktana.

Heikki Peltola

Henkilökohtainen kutsu psykiatristen sairauksien stigman murtamiseksi

Psykiatrisella sektorilla työskentelevien on pyrittävä purkamaan sairausryhmän eriarvoista kohtelua.

Lauri Kivikoski

Taustaa terveydenhuollon teeseistä

Kiitokset kollega Seppo Miilunpalolle liiton tuoreita teesejä koskevasta kirjoituksesta, jossa käsitellään myös sote-uudistusta.

Heikki Pärnänen

Ei kannata tuudittautua immunologian palomiehiin

Lääkärilehden verkkosivuilla 28.9. julkaistussa verkkokommentissa "Immunologian palomiehet työssään" professori emeritus Heikki Peltola pohtii ristireaktiivisten T-solujen merkitystä COVID-19-pandemiassa. On kiistatonta, että on pystytty osoittamaan jo ennen pandemiaa pakastetuista solunäytteistä suurella osalla väestöä olevan SARS-CoV-2-viruksen eri osille reaktiivisia T-soluja (esim. 1–3). Prof. em. Peltola spekuloi kirjoituksessaan seuraavasti: "...osalla ihmiskuntaa näyttää olleen jonkinasteista COVID-19-pandemiasuojaa jo entuudestaan."

Eliisa Kekäläinen