Erektiohäiriöitä kannattaa hoitaa

•Erektiohäiriöt yleistyvät 40. ikävuoden jälkeen. Suomessa on arvioitu olevan noin 200 000 keskivaikeasta tai vaikeasta ja 300 000 lievästä erektiohäiriöstä kärsivää miestä.

Martti Ala-Opas

Melanooman riskitekijät

•Melanooma on nopeimmin yleistyvä ihosyöpä länsimaissa.

Hanna Siiskonen, Ilkka Harvima

Järkevä suojautuminen auringolta

Ultraviolettisäteily on nopeasti yleistyvien ihosyöpien ainoa etiologinen tekijä, jolle altistumiseen voimme itse vaikuttaa. Ihosyöpäriskiä voi pienentää ja samalla vähentää ihon ennenaikaista vanhenemista välttämällä liiallista UV-altistusta ja suojautumalla auringolta. Yksilöllinen riski riippuu ihonväristä ja muista alttiustekijöistä. Aurinkovoiteet ovat oikein käytettyinä tehokkaita. Tarkimmin on suojattava riskiryhmät ja lapset. Valistus tulisi aloittaa jo lastenneuvolassa ja jatkaa sitä päivähoidossa ja koulussa. D-vitamiinin riittävä saanti on varmistettava.

Tapio Rantanen

Kaulavaltimoahtauma huonontaa eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ennustetta

Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ja TIA:n ennuste on huonompi, jos hänellä on myös kaulavaltimoahtauma. Kaulavaltimoahtauma kaksinkertaistaa aivoinfarktin uusiutumisriskin ja yli kolminkertaistaa riskin kuolla kuukauden kuluessa aivoverenkiertohäiriöstä verrattuna potilaisiin, joilla ei ole ahtautuneita kaulavaltimoita eteisvärinän lisäksi.

Pertti Saloheimo

Ohitusleikkausta jonottavien kuolemat ovat harvinaisia

Riskipotilaille toimenpiteet pystytään tekemään joko samalla hoitojaksolla tai hyvin lyhyen järjestelyajan jälkeen.

Juhani Airaksinen

Lupaava lääke tardiiviin dyskinesiaan

Tardiivi dyskinesia on monimuotoinen, useimmiten suun ja kasvojen alueelta alkava liikehäiriö, jonka tavallisimpia aiheuttajia ovat psykoosilääkkeet. Sen syntymekanismia ei tunneta, mutta pitkäkestoisella D₂-reseptorien salpauksen aiheuttamalla reseptorien herkistymisellä ja määrän lisääntymisellä lienee osuutta. Häiriön aiheuttamat luikertelevat ja oudolta näyttävät pakkoliikkeet aiheuttavat erityisesti skitsofreniaa sairastaville potilaille merkittävää sosiaalista haittaa. Häiriö jää yli 80 %:lla potilaista pysyväksi, vaikka sen aiheuttaneen lääkkeen käyttö lopetettaisiin, eikä siihen ole ollut tehokasta hoitoa.

Tero Taiminen

Liittyykö sappikiviin syöpää?

Kaikkia vatsaontelon syöpiä löytyi sappikivitautia sairastaneilta jonkin verran enemmän kuin ilman sappikiviä.

Hannu Paajanen

Lääkärin Suomi 100/55. Dialyysihoito ja munuaisensiirrot

1960-luvulla munuaisten vajaatoiminta ei enää ollut varma kuolemantuomio dialyysihoidon ja munuaisen siirron mahdollistumisen ansiosta. Akuuttia vajaatoimintaa kärsiville potilaille alettiin antaa dialyysihoitoa vuonna 1961. Aluksi hoitoa annettiin Helsingissä ja Turussa, myöhemmin samalla vuosikymmenellä myös Oulussa ja Tampereella. Kroonikkojen hoito aloitettiin vuonna 1964.

Oona Ilmolahti

Potilaan valinnanvapauden laajentaminen: Lääkärien näkemykset osittain kriittisempiä

Enää joka viides uskoo hoidon laadun tai maantieteellisen saavutettavuuden paranevan.

Piitu Parmanne

Lääkärin Suomi 100/56. Ragnar Granit – lääkärinobelisti

Vuonna 1967 lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin näön fysiologiaa koskevista tutkimuksista kolmelle henkilölle, joista yksi oli suomalais-ruotsalainen Ragnar Granit (1900–1991).

Sari Aalto