Päivystys-EEG vakiintuneeksi toiminnaksi myös virka-ajan ulkopuolella

Päivystys-EEG:stä voi olla merkittävä apu, jos tajunnan tason heikentymisen syy ei selviä kliinisen statuksen tai tavanomaisten laboratorio- ja kuvantamistutkimusten perusteella.

Virpi Oksanen, Matti Hiltunen, Eija Nikkanen, Ari Alaspää, Minna Saarinen, Tapani Keränen, Hanna Kuusisto

De vulneribus fracturisque curandis

Amorin aiheuttaman haavan parantaa sama mikä sen aiheuttikin: Amoris vulnus idem, qui sanat, facit.

Työryhmä Kimmo Kemppainen, Arto Kivimäki, Antti Jääskeläinen, Ylermi Luttinen, Martti Vastamäki Toimittaja Hannu Ollikainen

in memoriam: Juhani Airaksinen 11.12.1947–24.10.2016

Suomen Silmälääkäriyhdistyksen kunniajäsen, silmätautiopin professori Pentti Juhani Airaksinen menehtyi 68-vuotiaana Oulussa pitkällisen sairauden uuvuttamana 24.10.2016. Hän syntyi Helsingissä 11.12.1947 anestesiaylilääkäri Jorma Airaksisen ja rouva Hilkka Airaksisen esikoisena perheeseen, joka kasvoi muutamaa vuotta myöhemmin kahdella sisaruksella. Pohjois-Haagassa käydyn kansakoulun ensimmäisen luokan jälkeen perhe muutti Lahteen. Valokuvissa Juhani näytti iloiselta ja veikeältä vesseliltä, jonka koulutodistukset eivät vielä kyenneet ennustamaan aikuisiän niin ammatillisia kuin kielitaidollisiakaan ansioita. Paras numero oli laulussa, joten kaikille tutuksi tullut ääni oli jo tuolloin tunnistettu. Koulupoikana ja nuoruudessa mm. hiihto ja jazzin kuuntelu olivat mieluisia harrastuksia. Erityisesti Airaksisten lasten mieleen ovat jääneet kesät Kopsuon huvilalla. Juhanille erityisen tärkeä henkilö oli ukki, jonka hautakiviveistämöön tehtyjä vierailuja hän usein muisteli.

Anja Tuulonen

in memoriam: Pekka Vuoria 9.5.1924–7.10.2016

Radiologi, professori Pekka Vuoria kuoli 92-vuotiaana 7.10.2016. Pekka oli omaperäinen, tinkimätön ajattelija ja toimija. Nuorena lääkärinä hän työnsä taukoaikoina kirjoitti poikien seikkailukirjoja nuoren perheen elannon jatkeeksi. Syntyipä runokirjakin. Monet lääkärit muistavat hänet kolumneistaan, joita ilmestyi muun muassa Suomen Lääkärilehdessä ja Nuori Lääkäri -lehdessä. Pekan kolumnien pysyvinä teemoina olivat potilaan kuunteleminen ja hänen arvostamisensa sekä potilaan ja lääkärin hyvä hoitokohtaaminen. Hoitokohtaaminen taisi olla yksi Pekan tuottamista uudissanoista suomen kieleen. "Potilas kertoo sinulle diagnoosin, kun kuuntelet häntä." Toistuvasti hän palasi kunnanlääkäri-aikansa kokemuksiin Juukassa. Potilaan yksilöllinen hoitokohtaaminen ilman ison organisaation rajoituksia oli hänen ihanteensa lääketieteen harjoittamiselle. Potilaan kohtaamisessa ovat mukana myös tunteet, pelot ja toiveet. Pekka ymmärsi tämän "limbisen" puolen tärkeyden lääkärin työssä, vaikka rationaalisuus onkin nykyisin ihanteena. "Sentio ergo vivo." Tunnen, siis elän.

Risto Koskinen

Ryhdy mentoriksi maahanmuuttajalle

Mentorointi tarjoaa mahdollisuuden auttaa vaikeasta tilanteesta tulevaa kollegaa – ja samalla oppia itse. Lääkäriliitto järjestää alkuvuonna perehdytystilaisuuden halukkaille.

Sari Kosonen

Prokalsitoniini ennustaa pneumonian vaikeusastetta

Mitä pneumoniapotilaalta pitäisi mitata ennusteen arvioimiseksi? CRP on epäspesifinen ja aina päivän perässä; esimerkiksi Yhdysvalloissa sitä ei käytetä. Prokalsitoniini voi auttaa sekä antibioottihoidon aloituksen tarpeen että lopetuksen arvioinnissa. Siitä on puhuttu jo pitkään mutta siitä, onko sen mittaaminen pneumoniapotilaalta järkevää vai ei, ei ole ollut tietoa. Nyt Chestissä julkaistiin aiheesta kaksi tutkimusta.

Heikki Ekroos

Maallikoiden antama hoito vähentää psyykkistä stressiä kriisialueilla

Arviolta 125 miljoonaa ihmistä elää tällä hetkellä aseistetun konfliktin alueella – suurin määrä sitten toisen maailmansodan. Sota ja konfliktit aiheuttavat psyykkistä kärsimystä, masennusta ja traumaperäistä stressihäiriötä. Konfliktialueilla ei yleensä ole toimivaa terveydenhuoltoa eikä riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. JAMAssa julkaistiin Pakistanin Peshawarissa toteutettu hoitokoe, jossa maallikot koulutettiin lievittämään psyykkisestä stressistä kärsivien hätää.

Helena Liira

Uutta tietoa emätin­oireiden hoidosta aromataasin­estäjähoidon aikana

Emättimen kuivuus ja seksuaalinen haluttomuus ovat postmenopausaalisten naisten yleisiä oireita, joita rintasyövän hoidossa käytettävät aromataasinestäjät vielä lisäävät. Oireet koetaan hankaliksi ja ne saattavat vaikuttaa halukkuuteen käyttää lääkitystä. Emättimen paikallishoitona käytettävien hormonaalisten hoitojen turvallisuudesta on oltu huolissaan ja on hyvä, että asiaa on nyt alettu selvittää tarkemmin.

Sirkku Jyrkkiö

Miten ihminen selviää yhdistelmätrombofilian kanssa?

Laskimotukoksen sairastaneista osalta löytyy perinnöllinen tukostaipumus, joista yleisimmät ovat heterotsygoottinen protrombiinigeenin tai hyytymistekijän V mutaatio (Leiden). Yksinään kumpikaan taipumus ei riitä rakentamaan tukosta, vaan lopputulos on usean tekijän summa, mistä osoituksena osa ihmisistä kantaa tyytyväisenä taipumustaan koko elämän sairastumatta kertaakaan tukostapahtumiin. Homotsygoottista kantajuutta sen sijaan on pidetty huomattavasti vakavampana, mutta harvinaisena riskitekijänä. Tarvitaankin maailmanlaajuinen keräys, että saadaan aineisto näistä yhdistelmistä.

Marko Vesanen

Aorttaläpän ahtauman hoito katetritekniikalla Kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi

Tutkimuksessa selvitettiin TAVI-hoidon tuloksia Suomessa ja vertaisarvioitiin niitä tuloksiin Ruotsista. Komplikaatioiden esiintyvyys vaihteli sairaaloittain.

Markku Eskola, Christoph Varenhorst, Timo Mäkikallio, Kai Nyman, Andreas RÜCk, Marko Virtanen, Matti Niemelä, Jarkko Niva, Pasi Maaranen, Vesa Anttila, Olli-Pekka Piira, Jari Laukkanen, Timo Mäkelä, Stefan James