Yhtäläisen tehon todistaminen

Kysymyksessä pohdittiin miksi ns. non-inferiority trialia ei kutsuta vain samanlaisasetelmaksi, jos tavoitteena on osoittaa hoidot saman tehoisiksi.

Matti Uhari

Akuutti kuume ja pitkittynyt yskä

Venäjältä Suomeen reilut kymmenen vuotta sitten muuttanut 35-vuotias mies hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle kuumeen ja pitkittyneen yskän vuoksi. Työterveyslääkäri epäili keuhkoputkitulehdusta ja määräsi potilaalle telitromysiinikuurin. Kontrollikäynnillä potilaan vointi oli hyvä, mutta yskä jatkui edelleen, joten keuhkot kuvattiin.

Eeva-Maija Nieminen

Lääkärikalenteri ilmestyy marraskuussa

Lääkäriliiton maksuton jäsenkalenteri lähetetään marraskuussa Lääkärilehden numeron 44 liitteenä. Kalenteri lähetetään automaattisesti kaikille, jotka ovat saaneet sen edellisenä vuonna. Kalenterin voi tilata tai perua viimeistään 30.10. osoitteessa www.laakariliitto.fi/tietoni -> Jäsentuotteet.

Tuija Metsäaho

Uusia syöpälääkkeitä tuloillaan

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti syyskuun kokouksessaan kolmen uuden syöpälääkkeen hyväksymistä. Olaratumabi (Lartruvo) on verihiutalekasvutekijän reseptorin (PDGFR-α) estäjä, jota käytetään pehmytkudossarkooman hoitoon. Valmiste arvioitiin nopeutetulla aikataululla ja sille esitettiin ehdollista myyntilupaa vaiheen II kliinisiin tutkimuksiin perustuen. Vaiheen III tutkimukset ovat meneillään ja myyntiluvan ehdollisuus voidaan poistaa, kun riittävästi varhaisen vaiheen tuloksia vahvistavaa tutkimustietoa on kertynyt. Myös uudelle multippelin myelooman hoitoon tarkoitetulle proteasomin estäjälle iksatsomibille (Ninlaro) esitettiin ehdollista myyntilupaa. Valmisteen hyötyjen ja haittojen tasapano arvioitiin suotuisaksi, mutta hoitovasteen suuruudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Paikallisesti edenneen tai levinneen hormonireseptoripositiivisen, HER2-negatiivisen rintasyövän hoitoon esitettiin hyväksyttäväksi uusi proteiinikinaasin estäjä palbosiklibi (Ibrance).

Kokeile pitkävaikutteista erytropoietiinihoitoa MDS-potilaallesi

Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on laadullinen ja määrällinen luuytimen tuotantovika. Esiintyvyys kasvaa iän myötä, ja osa taudin alamuodoista etenee kohti akuuttia leukemiaa, jos ehtii. Hyvien verisolujen puutteessa ilmaantuu oireina useimmiten väsymystä, joka yhdistyy laskevaan hemoglobiinitasoon. Ainakin joillakin potilailla se on korjattavissa muutenkin kuin punasolutankkauksin.

Marko Vesanen

Kanada hyväksyi lääkeheroiinin

Uuden lainsäädännön perusteella lääkäri voi Kanadassa määrätä diasetyylimorfiinia vaikean opioidiriippuvuuden korvaushoitoon. Edellytyksenä on, että lääkäri on rekisteröitynyt ohjelmaan ja että potilas ei ole hyötynyt perinteisemmistä hoitomenetelmistä. Kanadassa aiotaan ensi vuonna myös laillistaa marijuanan myynti.

Adukanumabi vähensi beeta-amyloidiplakkeja

Beeta-amyloidivasta-aine adukanumabi vähensi lumekontrolloidussa vaiheen I tutkimuksessa prodromaalista tai lievää Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden (n = 165) aivojen beeta-amyloidiplakkeja. Kognitiivisen suoriutumisen heikkeneminen vaikutti myös hidastuvan. Vaiheen III tutkimukset ovat alkaneet.

Onko säären laskimotukos vaarallinen?

Selvitys tehtiin, koska laskimotrombin hoidosta tai ennusteesta ei nykytiedon valossa ole riittävää näyttöä.

Hannu Paajanen

Kapesitabiini voi hävittää sormenjäljet tilapäisesti

Solunsalpaaja kapesitabiinin tavallinen haitta on käsi-jalkaoireyhtymä. Tapausselostusten mukaan hoitoon voi liittyä myös sormenjälkien häviäminen, joka vaikeuttaa henkilöiden tunnistamista esimerkiksi elektronisia laitteita käytettäessä. Sormenjälkiä tutkittiin 66 hollantilaiselta, jotka saivat kapesitabiinia. Käsi-jalkaoireyhtymä ilmaantui 8 viikon hoidon jälkeen 70 %:lle. Yhdeksällä oli vaikea-asteinen sormenjälkien häviämä, mutta se ei ollut yhteydessä käsi-jalkaoireyhtymän vaikeusasteeseen. Sormenjälkensä kadottaneista potilaista kolmelta saatiin sormenjäljet 2–4 viikon kuluttua hoidon loppumisesta, ja heille sormenjäljet olivat palautuneet ennalleen.

B-solulymfoomat ovat taudinkuvaltaan erilaisia

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin non-Hodgkin-lymfoomien alatyyppi. Solunsalpaajahoidon ja vasta-ainehoidon yhdistelmällä voidaan parantaa 50–60 % potilaista. Jos laajasti levinnyt tauti (ST III–IV) saadaan täysin häviämään, ennuste on hyvä ja taudin uusiutumat harvinaisia viiden vuoden seurannan jälkeen. Paikallisesti rajoittunut tauti (ST I–II) näyttää olevan biologisesti erilainen. Vaikka hoitovaste ensilinjan hoitoon on yleensä hyvä, myöhäiset uusiutumat ovat tavallisia.

Sirkku Jyrkkiö