Vastasyntyneiden sairaalasiirrot ja niissä havaitut haittatapahtumat

HUS-Erva-alueella ambulanssin varustuksessa oli ongelmia joka viidennessä siirrossa. Vastasyntyneiden kuljetuksiin tarvittaisiin pysyvä koulutettu noutotiimi.

Liisa Rovamo, Pertti Suominen

Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta

•Keisarileikkausten määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, maailmalla huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Terhi Saisto, Hanna Rouhe

Synnytysten keskittäminen lisää turvallisuutta

Erityisesti vastasyntyneen kannalta iso sairaala on turvallisempi, koska päivystysvalmius on riittävä. Pienissä yksiköissä varallaolo on merkittävä osa henkilöstömenoista.

Kari Nieminen

Myelodysplastinen oireyhtymä ja autoimmuunitaudit ovat yleinen yhdistelmä

Autoimmuunitauteihin on yhdistetty lisääntynyt myelodysplastisen oireyhtymän mahdollisuus, kun puolustussolujen säätely häiriintyy jatkuvan immunologisen stimulaation alla.

Marko Vesanen

Miksi nivunen on kipeä tyräleikkauksen jälkeen?

Nivustyräleikkaus on Suomessakin tavallisimpia kirurgisia toimenpiteitä: niitä tehdään vuodessa noin 12 000. Nykyään tyräpullistuma korjataan asettamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa (Lichtenstein) tai tähystyskirurgian keinoin. Avoleikkaus tehdään lähes aina päiväkirurgisesti ja tyristä uusiutuu vain 2–5 %, koska verkkomateriaalit ovat kestäviä.

Hannu Paajanen

Ensimmäinen HIV-negatiivisille tarkoitettu estolääke saa EU:n myyntiluvan

Emtrisitabiinia ja tenofoviiria sisältävä Truvada sai EU-myyntiluvan vuonna 2005 HIV-infektion yhdistelmähoitoon. Heinäkuussa Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti valmisteen käyttöaiheen laajentamista HIV-negatiivisiin henkilöihin, joilla on suuri tartuntariski (pre-exposure prophylaxis). Esitys perustui kahteen lumekontrolloituun tutkimukseen. iPrEx-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-infektion tarttumisen riskiä 42 % miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Partners PrEP-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-positiivisen henkilön kanssa heterosuhteessa elävän HIV-negatiivisen henkilön infektioriskiä 75 %. Parin HIV-positiivinen puoliso ei käyttänyt HIV-lääkehoitoa tutkimuksen alkaessa.

Empagliflotsiini hidastaa munuaisvauriota, mutta amputaatioriskiä selvitellään

Standardihoitoon liitetty empagliflotsiini vähensi tyypin 2 diabetesta sairastavien kardiovaskulaaritapahtumia lumehoitoon verrattuna EMPA-REG OUTCOME -tutkimuksessa. Tutkimuksesta julkaistiin heinäkuussa tulokset, joiden mukaan empagliflotsiini hidastaa myös munuaisvaurion etenemistä. Samassa lehdessä julkaistiin myös lumekontrolloitu LEADER-tutkimus, jossa standardihoitoon liitetty liraglutidi pienensi kardiovaskulaaritapahtumien riskiä. Lehden pääkirjoituksessa pohdittiin, miksei vastaavia hyödyllisiä vaikutuksia ole pystytty osoittamaan alogliptiinin, saksaglitptiinin, sitagliptiinin ja liksisenatidin tutkimuksissa.

Bakteerilääkettä nenästä?

Saksalaiset tutkijat ovat havainneet, että jos ihmisellä on nenässään Staphylococcus lugdunensis, on siellä harvemmin Staphylococcus aureus. Tämä johtunee S. lugdunensis -bakteerin tuottamasta lugduniinista, joka eläinmalleissa esti S. aureus -kolonisaatiota. Aika näyttää, saammeko lugduniinista lääkkeen. Tutkijat toteavat, että ihmisen mikrobiomista saattaa löytyä muitakin uusia antibioottisia aineita.

Kolistiiniresistenssin leviäminen pelottaa

Toukokuun lopussa Yhdysvalloista uutisoitiin potilasnäytteestä löytyneen ensimmäistä kertaa mcr-1-geeni, joka tekee bakteereista vastustuskykyisiä kolistiinille. Tämä lääke on viimeinen hoitovaihtoehto eräissä moniresistenttien bakteerien aiheuttamissa infektioissa. Resistenssiongelman hallitsemiseksi EU:ssa on ryhdytty suitsimaan kolistiinin käyttöä eläinlääkinnässä. Suomessa kolistiinia ei ole koskaan käytetty tuotantoeläimille.

Tehokasta verenpaineen hoitoa myös yli 75-vuotiaille

Avoimeen, satunnaistettuun SPRINT-tutkimukseen otettiin 9 361 yli 50-vuotiasta, joiden systolinen verenpaine oli 130–180 mmHg ja joilla oli suurentunut kardiovaskulaaritapahtuman riski. Nyt tutkimuksesta on julkaistu yli 75-vuotiaiden osallistujien tulokset (n = 2 636, ikä keskimäärin 79,9 v, naisia 37,9 %). Intensiivihoitoryhmässä (systolisen verenpaineen tavoite alle 120 mmHg) oli vakavia kardiovaskulaaritapahtumia ja kuolemia kolmanneksen vähemmän kuin standardihoitoryhmässä (alle 140 mmHg), eikä vakavien haittatapahtumien määrässä ollut eroa. Tutkimukseen otettiin avohoidon potilaita, ja siitä suljettiin pois diabetesta tai sydämen vajaatoimintaa sairastavat ja aiemman aivohalvauksen kokeneet.