Terveystaloustiedettä ei pidä unohtaa

Lääkärilehdessä 22/2016 selvitettiin, miksi Helsingin yliopisto hakee lääketieteelliseen tiedekuntaan terveydenhuollon tuotantotalouden professoria (1). Dekaani Risto Renkonen perusteli uutta professuuria sote-uudistuksella ja sen tavoitteella saada pienemmällä rahamäärällä enemmän vaikuttavuutta. Ilmeisesti yhtä tärkeä syy, jos ei tärkein, on se, että professuurin perustamiseen on saatu huomattava rahalahjoitus.

Marja Blom, Pirjo Räsänen, Harri Sintonen

Yhtenäisyys vie lääkäreitä eteenpäin

On mukava huomata, että Edunvalvoja-palstaa luetaan. Kirjoitukseni oli jatkumoa terveyskeskuslääkäri Arto Virtasen edellisen viikon Edunvalvoja-kirjoitukselle (1). Pohjauduin hänen sanomaansa mm. vuorovedosta, mutta en halunnut toistaa sitä sellaisenaan, vaan toivoin yhteistyötä ja yhteishenkeä meidän lääkäriporukkaamme. Yhtenäisyydellä ja molemminpuolisella luottamuksella voimme jatkaa kohti parempia uusia sopimuksia. Näin on tehty ennenkin ja siihen on luotettu.

Kristiina Aalto

Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi

Täydennyskoulutuksen järjestäminen on työnantajan velvollisuus, mutta päävastuu ammatillisesta kehittymisestä on lääkärillä itsellään, kirjoittaa Veli-Pekka Puurunen.

Veli-Pekka Puurunen

Tekoäly tulee, oletko valmis?

Teknologian mullistus tekee nykyisistä ammattirajoista yhä haaskaavampia, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Osmo Soininvaara

Sote-uudistus – joko nyt?

Toteutuminen ratkaistaan maakuntien toimintaa käynnistettäessä, kirjoittaa Heikki Pärnänen.

Heikki Pärnänen

Vårdreform – äntligen?

Vårt hälsovårdssystem har under årtiondenas lopp byggts upp genom enskilda stora reformer. På 1950-talet skapades centralsjukhusnätet, på 1960-talet sjukförsäkringssystemet och på 1970-talet ett täckande system med hälsovårdscentraler. I början av 1990-talet slog lagen om specialiserad sjukvård ihop specialistvårdens funktioner genom att skapa de nuvarande sjukvårdsdistrikten.

Heikki Pärnänen

Synnyttäminen on turvallista Suomessa

Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä (1,2). EURO-PERISTAT-verkosto on seurannut 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla vuodesta 2000. Maiden väliset erot selitetään erityyppisillä väestöillä ja erilaisilla riskitekijöillä. Suomalaiset vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa (3).

Tytti Raudaskoski, Timo Saarela

Vastasyntyneiden sairaalasiirrot voidaan organisoida uudella tavalla

Sairaan vastasyntyneen alkuhoitoon liittyvien lukuisten haasteiden takia on tärkeää, että synnytyssairaalassa on riittävät valmiudet alkuhoitoon. Synnytyssairaalan valinta etukäteen tiedossa olevien hoidon tarpeiden mukaan vähentää sairaalasiirtojen aiheuttamaa lisärasitusta sekä vastasyntyneelle että terveydenhuoltojärjestelmälle (1). Suomessa pikkukeskosten synnytykset on onnistuttu keskittämään erinomaisesti yliopistosairaaloihin, joissa on kattava neonatologinen päivystysvalmius. Vuoden 2009 jälkeen yli 90 % ennen 32 raskausviikkoa syntyneistä keskosista on syntynyt yliopistosairaaloissa (THL, PERFECT-tietokanta). Keskussairaaloiden kollegat pystyvät taitavasti ennustamaan uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen, sillä suuri keskittämisprosentti saavutetaan varsin pienellä hoitopäivien lisäyksellä: pienten keskosten äideille kertyi keskimäärin vain neljä keskittämisestä johtuvaa hoitopäivää yliopistosairaalassa ennen synnytystä (2). Hyvällä raskaudenaikaisella diagnostiikalla pystytään myös ennakoimaan useat täysiaikaisten vastasyntyneiden anomaliat, joiden hoito tapahtuu yliopistosairaalassa.

Liisa Lehtonen

Suljetut ovet eivät vähennä itsemurhia

Tutkimus kyseenalaistaa suljettujen osastojen käytön psykiatrisissa sairaaloissa.

Miia Soininen

Lasten lääkereseptit ja terveystiedot Omakanta-palveluun

Omakanta-verkkopalvelu laajenee. Lapsen lääkemääräyksen uusimista voi pyytää verkossa syksyllä.

Ulla Toikkanen