Neljän vuoden kypsymisaika

HUS:n palveluja myyvän Hyksin Oy:n rosoinen alku tuntuu tasoittuneen. Muut yliopistolliset sairaalat eivät juuri huhuile ­yksityispotilaita, ­ainakaan toistaiseksi.

Alussa oli paljon epäilystä. HUS-sairaaloiden hoitoa yksityisesti tarjoavaa Hyksin Oy:tä kuvailtiin Troijan hevoseksi, joka saa kohtuutonta kilpailuetua verovaroin hankituista arvokkaista tiloista ja välineistä. HUS:n väki epäili voimien riittävyyttä jononpurkujen paineessa.

Toimitusjohtaja Markus Oravan mukaan yritys on nyt löytänyt oman lokeronsa, myös HUS:n sisällä. Vuonna 2016 tulos kipusi parisataatuhatta euroa plussan puolelle. Hyksin teetti viime vuonna 192 leikkausta, kolmisenkymmentä operaatiota enemmän kuin edellisvuonna.

Suurin osa toimenpiteistä on neurokirurgiaa sekä esimerkiksi pallolaajennuksia. Toinen asiakasryhmä ovat synnyttäjät, erityisesti Venäjältä saapuvat. Venäläisiä asiakkaita ei ole tullut odotetussa määrin, sen sijaan virolaisten ja norjalaisten osuus on ollut kasvussa.

Kolmasosa potilaista on Suomesta. Kotimaisille itse maksaville ja vakuutusasiakkaille tehdään pienempiä lanne- tai kaularankaleikkauksia ja sydäntutkimuksia.

Asiakkaat hoidetaan HUS:n sairaaloissa iltaisin.

– Ulkomaisia lapsipotilaita hoidetaan myös päiväsaikaan, heidän kohdallaan se on perusteltua, Markus Orava sanoo.

Harvinaisista yleisempiin

Vuonna 2012 perustetun Hyksinin alkuperäisenä ajatuksena oli tarjota HUS:n lääkäreille mahdollisuus tehdä harvinaisia ja vaativia leikkauksia tutuissa tiloissa yksityissektorin palkkioin. Nyt palvelutarjontaa on laajennettu pienempiin, Oravan mukaan keskihintaisiin operaatioihin.

Johtava ylilääkäri, LKT Hanna Tuomisen mukaan Hyksin ei kilpaile päiväkirurgisten yksityissairaalojen kanssa.

– Tarjoamme vaativaa erikoissairaanhoitoa, johon kuuluu jatkuva päivystysvalmius. Kauttamme pääsee syöpähoitoihin ja nettiterapiaan, Tuominen listaa.

Hänen mukaansa yrityksen hintataso on monia kotimaisia yksityissairaaloita korkeampi juuri päivystysvalmiuden takia.

Tuomisen mukaan Hyksin maksaa potilaan hoidosta HUS:lle enemmän kuin kunta, joten "HUS saa aina omansa takaisin".

Hyksinin enemmistöomistaja on HUS, ja muut omistajat ovat Invalidisäätiö ja eläkeyhtiö Varma.

Tuominen arvioi, että suurissa toimenpiteissä yrityksen hintataso on suunnilleen sama kuin Saksassa, edullisempi kuin USA:ssa ja Sveitsissä ja korkeampi kuin esimerkiksi Liettuassa ja Puolassa.

Ulkomaisia potilaita Hyksin etsii erityisten terveysoperaattorien kautta.Ensimmäinen sopimus kiinalaisen vakuutusyhtiön kanssa allekirjoitettiin äskettäin.

Yhtenä maana ulospäin

Hyksin haluaa moninkertaistaa leikkausmäärät.

– Kasvu riippuu meistä ja Suomesta. Esimerkiksi Saksassa terveysmatkailu on kiinteä osa maan brändinrakennusta, sitä markkinoidaan kokonaisuutena majoitus- ja oheispalveluineen, Markus Orava kertoo.

Suomen haaste on hänen mukaansa kentän pirstaleisuus, pelaajien pienuus ja keskinäinen kisa.

Orava toteaa, että yhteistyötä HUS:n klinikoiden kanssa on vielä mahdollista parantaa.

– Uskon, että klinikoiden kiinnostus Hyksiniin kasvaa, sillä tekemisen myötä HUS:iin tulee rahaa. Hoitamalla ulkomaisia potilaita osaaminen, kapasiteetti ja työpaikat säilyvät Suomessa.

Markus Orava arvioi, että sote-uudistuksen jälkeen Hyksinin on mahdollista toimia Suomessa nykyistä laajemmin.

Muut keskittyvät valinnanvapauteen

Muilla yliopistollisilla sairaanhoitopiireillä ei ole aivan Hyksiniä vastaavaa yritystä. TAYS on jo pidempään tarjonnut julkista ja yksityistä hoitoa Sydänsairaalassa ja tekonivelsairaala Coxassa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajan Rauno Ihalaisen mukaan uusia yhtiöitä ei ole vireillä, vaan nyt keskitytään valinnanvapauteen liittyvien potilaiden saamiseksi TAYS:iin ja näihin kahteen yhtiöön.

TYKS:iin ei ole suunnitteilla palveluja yksityisille potilaille, "pikemminkin päinvastoin", sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä. Turun suunnalla mietitään sote-uudistusta ja erikoissairaanhoitoa tuottavan, kolmen maakunnan omistaman yhtiön perustamista.

KYS:ssä on ollut pienimuotoista kokeilua ulkomaisten potilaiden hoidosta. Nyt odotetaan tarkempia tietoja valinnanvapauslaista ja sote-uudistuksesta ennen suurempia suunnitelmia, kertoo Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen.

Oulussa harkittiin OYS Oy:n perustamista muutama vuosi sitten, mutta asia jäi sote-mietintöjen alle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vs. johtaja Aino-Liisa Oukka kertoo, että yritystoiminnan selvittämistä saatetaan myöhemmin harkita uudelleen.

Janne Aaltonen: Yhtiöittäminen on kovaa työtä

"Valinnanvapauteen liittyvässä keskustelussa olen kuullut, että ’yhtiön perustaminen ei ole kovin iso juttu’. Olen eri mieltä. Julkisella sektorilla se on kyllä aika iso juttu.

Erityisesti olemassa olevan toiminnon yhtiöittäminen on haasteellista, kun tuttuja asioita pitää alkaa tehdä eri tavalla. Toisaalta varsin monia asioita säätelee laki.

Ensimmäinen vuosi johtajana meni viestimiseen, pääosin HUS:n sisällä. Lääkärit kysyivät tuhansia kertoja, miksi alkaisin pitää yksityisvastaanottoa HUS:ssa. Jos lääkärillä oli jo vakiintunut vastaanotto muualla, hän kertoi tulevansa sitten, kun homma toimii. Toisaalta pitkälle erikoistuneet lääkärit motivoituvat haastavista tapauksista ja kansainvälisestä tunnettuudesta, eivät rahasta.

Jos kukaan ei tule, kuviota on vaikea saada toimimaan. Liiketoimintaa ei voinut rakentaa vastaanottotoiminnan vaan yliopistosairaalan erityisosaamisen ja ulkomaalaisten potilaiden varaan.

Luulimme myös, että yksityisellä sektorilla olisi ollut halukkuutta lähettää potilaita jatkohoitoon yksityiselle, mutta suhtautuminen oli aika nihkeää.

Minusta tuntui toisinaan kuin päällä olisi ollut todella pienet, puristavat vaatteet, joita yritti venytellä joka suuntaan, että mahtuisi kasvamaan niiden sisällä. Taloudelliset asiat eivät puristaneet, vaan ihmisten tiukat ja melko vanhanaikaiset ajattelutavat. Kykenemättömyys nähdä uutta.

Nyt suhtautuminen on muuttunut merkittävästi joka suunnalla. Mielestäni yksityisen on jatkossakaan turha pelätä julkista tai julkisen yksityistä.

Yksityissairaaloiden konsepteja tulee miettiä tarkkaan. Joku on valmis maksamaan sadan neliön huoneesta tuhat euroa yöltä. Häntä hoidetaan samojen lääkärien, hoitajien ja laitteiden avulla kuin pienemmän huoneen potilasta, mutta ruoka tai pyjamat voivat olla erilaiset. Kyse ei siis ole hoidosta, vaan ympäristöstä.

Eräässä japanilaisessa sairaalassa oli tarjolla 20 eri vuosikertaa Dom Perignon -samppanjaa, sellaista en ole tavannut huippuhotelleissakaan.

Tavoitteeni oli saada toiminta rullaamaan ja lähteä suunnitellusti muihin tehtäviin. Tuo 3,5 vuoden rupeama oli erinomainen oppimiskokemus, mutta uudestaan en ryhtyisi samaan. Jälkiviisaana voi todeta, että suuremmalla rahallisella alkupanostuksella Hyksin Oy:lle olisi saatu jyrkempi nousu.

Sote-uudistuksen rinnalla täytyy muistaa, että terveydenhuolto kansainvälistyy. Suomalaisetkin voivat lähteä muualle hoidettaviksi."

Aaltosen vinkit yhtiöittäjille

1.Liiketoiminnan suunnitelmat täytyy tehdä yksityiskohtaisesti. Isoissa linjoissa on vasta yksi prosentti kokonaisuudesta, 99 % vallasta ja päätöksenteosta sijaitsee yksityiskohdissa.

2.Se porukka suunnittelee, joka käytännössä suorittaa ja toteuttaa. Muuten vaihtuu pian joko suunnitelmat tai porukka.