Turun lääkisopiskelijat elvyttävät yhdessä kahdeksasluokkalaisten kanssa
– Tämä on tärkeä viesti siitä, että kansanterveyden edistämistä voi tehdä myös vastaanottotoiminnan ulkopuolella, ja sillä voi olla suuri merkitys, kardiologian professori Tuomas Kiviniemi sanoo.
– Se, että teette jotain, on tärkeämpää kuin se, että ette tee mitään.
Näin rohkaisi lääketieteen opiskelija Jouko Leinonen koululaisia Turun normaalikoulussa keskiviikkona.
Pian tämän jälkeen nelisenkymmentä oppilasta pääsikin jo tositoimiin painelemaan elvytysnuken rintaa rivakkaan tahtiin.
Turun lääketieteen opiskelijat ovat tarttuneet elintärkeään asiaan. He antavat syksyn aikana elvytys- ja sydäniskurikoulutusta Turussa ja Raisiossa kahdeksannen luokan oppilaille.
Oppilaille opetetaan elottoman tunnistamista, hätänumeroon soittamista, paineluelvytystä ja defibrillaattorin käyttöä.
Turun yliopiston kardiologian professori ja Suomen Kardiologisen seuran puheenjohtaja Tuomas Kiviniemi kertoo, että opetuksen tavoitteena on madaltaa nuorten kynnystä toimia hätätilanteessa ja lisätä luottamusta omiin taitoihin.
Kun nuoret uskaltautuvat auttamaan, he parantavat elottoman henkilön ennustetta merkittävästi.
Kiviniemen mielestä elvytyksen tulisi olla kansalaistaito.
– Kun taidon oppii nuorena, sen oppimisen tulos voidaan mitata kymmenissä vuosissa.
Elvytys parantaa merkittävästi eloonjäämisennustetta
Lääkärilehti kertoi heinäkuussa kansalaisaloitteesta, jossa joukko lääkäreitä ja hoitajia esittää lain muuttamista niin, että elvytystaidot saataisiin osaksi perusopetusta. Monessa Euroopan maassa näin jo onkin.
Sydäninfarktin saa vuosittain reilut 20 000 suomalaista. Vaikka kaikki sydäninfarktit eivät johda sydänpysähdykseen, vakava sydäninfarkti voi aiheuttaa hengenvaarallisia rytmihäiriöitä ja johtaa äkilliseen elottomuuteen.
Tutkimusten mukaan maallikon aloittama elvytys parantaa merkittävästi eloonjäämisen todennäköisyyttä.
– Meillä on kyllä hyvä ammattilaisten verkko ja ensihoito, mutta ensiminuuttien aikana tehdyt elvytystoimet ovat aivan keskeisiä ennusteen kannalta, Kiviniemi sanoo.
Hyvää vaihtelua myös opiskelijan arkeen
Lääketieteen opiskelijat ovat suunnitelleet pilottiopetuksen sisällön yhteistyössä sisätautiopin, anestesiologian ja kardiologian opetushenkilökunnan kanssa.
Opiskelija Matias Olan mukaan elvytyskoulutus tuo hyvää vaihtelua opiskeluarkeen. Hän on saanut perspektiiviä siihen, millaiset painopisteet elvytys- ja hätätilanteissa nuorilla on verrattuna yliopistoon.
– On ollut tosi hienoa nähdä, miten kahdeksasluokkalaisten mieli toimii, miten paljon he pystyvät ajattelemaan kriittisesti ja oppimaan. Nuorilta on tullut todella hyviä kysymyksiä.
– Nämä opetustunnit ovat tärkeä viesti siitä, että kansanterveyden edistämistä voi tehdä myös vastaanottotoiminnan ulkopuolella, ja sillä voi olla suuri merkitys, Tuomas Kiviniemi lisää.
Turun normaalikoulun oppilas Samira Najjar ei ollut aiemmin kokeillut sydäniskurin käyttöä. Hän on kyllä harjoitellut elvytystä joskus alakoulussa.
– Minua jännitti, että jos en osaisikaan elvyttää tai se olisi raskasta, mutta se olikin aika helppoa. Tämän oppitunnin jälkeen uskon, että pärjäisin varmasti yksinkin, jos tulisi oikea hätätilanne.
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sisätautien oppiaine toteuttaa Elvytyskoulutusta 8. luokkalaisille -pilotin yhteistyössä Suomen Kardiologisen Seuran kanssa.
