Lasten ruoka-allergia – oireista patomekanismeihin

Ruoka-allergiaan liittyviä immunoglobuliini E (IgE) -välitteisiä iho-oireita ovat mm. akuutti nokkosihottuma, angioedeema, ihon lehahdukset ja kutina. Atooppisen ihottuman paheneminen voi tapahtua IgE-välitteisesti tai viivästyneillä mekanismeilla. 

Sami Remes, Petri Kulmala

Urtikaria – tavallinen syy lasten päivystyskäynteihin

Urtikarian taustalla on usein hengitystieinfektio. Ihottuman voi laukaista myös ruoka-aine tai kosketus.

Kimmo Halt, Päivi Tossavainen, Teija Dunder

Lääkärien koulutusta ei saa unohtaa sote-keskustelussa

Koulutus on vaarassa jäädä ydintoimintojen varjoon, epäilee Emma Hokkila.

Emma Hokkila

Nestettä korvien välissä

Vähäinen unimäärä on kuin liian lyhyt huuhteluohjelma, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Anu Wartiovaara

Mikä oli HS:n juttusarjan motiivi?

Helsingin Sanomat julkaisi vastikään laajan juttusarjan lääkäreistä. Kolmen päivän aikana käsiteltiin muun muassa lääkärien vapaa-ajallaan tekemiä rikoksia sekä listattiin “kovatuloisimmat" lääkärit ja Orion-lääkeyrityksen osakkeenomistajia. Artikkelit herättivät lääkärikunnassa paljon keskustelua.

Jaana Ahlblad

Päätös hedelmöityshoidoista viipyy

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto PALKO harkitsee parhaillaan, ottaako se hedelmöityshoidot käsittelyyn. Yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit ovat toivoneet pikaista ratkaisua siitä, millä kriteereillä hedelmöityshoidot kuuluvat Suomessa julkisen palvelun piiriin.

Miia Soininen

Tietojen metsästys turhauttaa

Hoitopalautteet löytyvät Kannasta – tai sitten eivät, ­terveyskeskuslääkärit harmittelevat.

Virpi Ekholm

Uusien syöpälääkkeiden hyödyt vaihtelevat suuresti

Vuosina 2003–2013 Yhdysvalloissa ja EU:ssa myyntiluvan saaneiden 62 uuden syöpälääkkeen hoidollisia hyötyjä (elossaoloajan pidentyminen, elämänlaatu, potilasturvallisuus) tarkasteltiin Englannissa, Ranskassa ja Australiassa julkaistujen arviointiraporttien (HTA) perusteella; niitä oli tehty yhteensä 53 lääkkeestä. Näistä lääkkeistä 23 (43 %) pidensi elossaoloaikaa vähintään 3 kuukautta ja 6 (11 %) vähemmän kuin 3 kuukautta; muiden lääkkeiden vaikutuksesta ei ollut tietoa. Elossaoloaika vaihteli suuresti syöpätyypeittäin. Lääkkeistä 22 (42 %) paransi elämänlaatua, mutta toisaalta 24 (45 %) vähensi potilasturvallisuutta. Lääkkeistä 42 (79 %) oli yhdistetty joihinkin tutkituista hoidollisista hyödyistä. Tutkijat päättelevät, että vaikka syöpälääkeinnovaatiot ovat parantaneet hoitotuloksia, niiden hyödyt vaihtelevat suuresti.

Kliinisen tutkimuksen tulevaisuus huolestuttaa

On vaikea ymmärtää, ettei valtiovalta ole huomioinut tutkimuksen tärkeyttä, kirjoittaa Jyrki Mäkelä.

Jyrki Mäkelä, Minna Mäkiniemi

Den kliniska forskningens framtid oroväckande

Grundforskningen är den medicinska vetenskapens fundament, den kraft som driver vetenskapen och forskningen framåt. Den öppnar perspektiv och den skapar möjligheter, exempelvis inom behandlingen av cancer och hjärtsjukdomar. Betydande vetenskapliga landvinningar bygger allt oftare på fynd på cellnivå och på genetisk forskning, medan epidemiologiska befolkningsundersökningar ökar vår kunskap om folksjukdomarnas prevalens och förändringar och om hur dessa sjukdomar kan behandlas.

Jyrki Mäkelä, Minna Mäkiniemi