Tietojen metsästys turhauttaa
Hoitopalautteet löytyvät Kannasta – tai sitten eivät, terveyskeskuslääkärit harmittelevat.
Kansallinen Potilastiedon arkisto eli Kanta helpottaa lääkärien työtä, kunhan kaikki tiedot vain löytyisivät sieltä. Usein tietoja ei löydy, ja koko vastaanottoaika saattaa tuhrautua niiden metsästämiseen, kertovat Ylöjärven terveyskeskuksessa työskentelevät lääkärit.
– Poliklinikoiden kulttuuri vaihtelee siinä, kuinka ne kuittaavat tekstejä näkymään Kannassa. Ne joko näkyvät tai eivät näy, tiivistää terveyskeskuslääkäri Maarit Nousu.
Ylöjärvellä potilastiedot siirtyvät Kantaan automaattisesti viiden päivän kuluttua tekstin kirjoittamisesta, vaikka lääkäri ei olisi kuitannut niitä. Kaikissa organisaatioissa ei kuitenkaan ole vastaavaa käytäntöä.
Myös potilaille saattaa olla yllätys, että edellisten käyntien tietoja ei löydykään sähköisestä arkistosta. Paperisia epikriisejä ei siksi aina oteta vastaanotolle mukaan.
Vielä haasteellisemmaksi tilanne muuttuu, kun potilas on ikääntynyt ja muistisairas.
– Vähintään kerran kuukaudessa joudun pyytämään tietoja faksilla, kun potilas ei muista, missä hän on käynyt ja mitä hänelle on siellä tehty, geriatri Marja Varjus kuvailee.
Hidasta ja kangertelevaa
Lääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että pääsy Kantaan vaatii potilastietojärjestelmässä turhan monta klikkausta. Ohjelma myös hidastelee tai kaatuu melko usein.
– Terveydenhuollon järjestelmät tuntuvat aika kankeilta siihen verrattuna, miten esimerkiksi kännykkäsovellukset nykyisin toimivat, huomauttaa Aleksi Pärnänen, joka toimii Ylöjärven terveyskeskuksessa YEK-vaiheen lääkärinä.
Pärnänen ihmettelee, miksi terveyskeskukset ja sairaalat eivät käytä nykyistä useammin samaa potilastietojärjestelmää. Kun tiedot olisivat valmiiksi samassa järjestelmässä, niitä ei tarvitsisi hakea erikseen Kannasta.
Tulevaisuudessa Kanta-palveluihin tulee mahdollisuus tallentaa potilaiden omia terveystietoja. Ylöjärven terveyskeskuksen lääkärit pitävät tätä erinomaisena uudistuksena – kunhan tietojen tallentaminen ja katselu tehdään vaivattomaksi ja sujuvaksi.
– Potilaan omaseurannan pitäisi olla yhden klikkauksen takana, Maarit Nousu kiteyttää.
Potilaat ovat tyytyväisiä
Potilaat ovat olleet Ylöjärvellä tyytyväisiä siihen, että he voivat katsoa tietojaan Omakannassa. Juuri kukaan ei ole moittinut merkintöjään, mitä ehkä aluksi pelättiin.
Marja Varjus huomauttaa, että ikääntyneillä ei välttämättä ole käytössään pankkitunnuksia. Siksi he eivät pääse katsomaan Omakannan tietoja, vaikka juuri heille siitä voisi olla eniten hyötyä.
Terveyskeskuslääkäri Leena Helenius kertoo joutuneensa toisinaan selittämään erikoissairaanhoidon palautteiden sisältöä potilaille. Niissä saattaa olla esimerkiksi lääketieteellisiä termejä, joita potilaat eivät ymmärrä.
– On hyvä asia, että potilas ymmärtää erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoitosuositukset, jolloin hän sitoutuu jatkohoitoonkin paremmin, Helenius miettii.
Myös epäselvät reseptien uusinnat työllistävät lääkäreitä jonkin verran. Potilaiden uusintaan laittamissa resepteissä voi olla lopetettuja lääkkeitä tai virheellisiä annostuksia, joita ei yleensä ole resepteissä, jotka tulevat uusittaviksi hoitajien tai farmaseuttien kautta.
Omat tiedot tulevat kantaan syksyllä
Kanta-palveluihin on tulossa mahdollisuus tallentaa oman terveyden seurantaan liittyviä tietoja, kuten verenpaine- tai PEF-mittausten tuloksia tai liikuntasuorituksia. Tiedot näkyvät myös terveydenhuollon ammattilaisille, jos asiakas on antanut siihen suostumuksensa.
Tarkoituksena on, että tiedot siirtyvät palveluun automaattisesti kuluttajille suunnattujen terveyssovellusten eli ”appsien” kautta.
– Kelan puolesta ominaisuus on valmis syksyllä. Sopimuksia sovelluskehittäjien kanssa ei ole vielä tehty, mutta kiinnostusta aiheeseen on ollut reilusti ja kehitysympäristössä käy kuhina, kuvailee viestinnän asiantuntija Tiia Lundqvist Kelan Kanta-palveluista.
Syksyllä Potilastiedon arkiston yhteyteen avautuu myös kuvantamisen arkisto. Ensimmäisenä sitä alkavat näillä näkymin käyttää HUS ja Siun Sote.
Kaikki kunnalliset terveydenhuollon yksiköt käyttävät jo Potilastiedon arkistoa. Myös suurimmat yksityiset lääkäriasemat ovat liittyneet mukaan.
Yksityisten osalta liittymisvelvoite koskee niitä organisaatioita ja ammatinharjoittajia, jotka arkistoivat potilastietoja sähköisessä muodossa.
– Pienempiä organisaatioita ja itsenäisiä ammatinharjoittajia liittyy arkistoon vähitellen koko ajan, Lundqvist kertoo.