Yhtiöittäminen voi lisätä irtisanomisia ja medikalisaatiota

Sote-linjaus herättää terveydenhuollossa monenlaisia ajatuksia. Aki Lindénin suhtautuminen on kaksijakoista.

Miia Soininen

Vähenevätkö vai kasvavatko sosioekonomiset kuolleisuuserot?

BMJ-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin sosioekonomisten kuolleisuuserojen kehitystä Euroopassa vuodesta 1990 vuoteen 2010.

Hertta Vierula

Verisuonien kasvattamisesta rasvakudokseen voi löytyä apu tyypin 2 diabetekseen

Uusien verisuonien välityksellä pystytään vaikuttamaan tyypin 2 diabeteksessa esiintyvään aineenvaihdunnan häiriöön ja kudostulehdukseen akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmän mukaan.

Ulla Toikkanen

Mistä tunnet sä lääkärin – tai potilaan?

Tunsin itseni hämmentyneeksi. Oliko viereisellä juoksumatolla hikoillutkin taidekasvattaja?

Janna Rantala

Ruoansulatuskanavan tähystysten monimuoto-opetus kirurgian ja sisätautien runkokoulutuksessa

Lähtökohdat

Minna Silvennoinen, Anne Mattila, Heikki Korhonen, Johanna Mrena, Markku Peräaho, Jukka-Pekka Mecklin

Miten tunnistan tavalliset vauvan iho-oireet

Vauvojen iho-oireet ovat usein ohimeneviä ja harvoin vakavia.

Teija Kimpimäki, Marja-Leena Tuomi

Polven rustovaurioiden korjausmenetelmät

Uutena hoitomuotona voidaan käyttää elinluovuttajilta saatavia tuorekudossiirteitä.

Anna Vasara, Teemu Paatela, Ilkka Kiviranta

Ei liikaa D-vitamiinia

D-vitamiinin hyödyt vanhusten kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä on näytetty varsin pitävästi lukuisissa tutkimuksissa. Sveitsissä selvitettiin satunnaistetussa asetelmassa, miten suuret D-vitamiiniannokset vaikuttavat kotona asuvien vanhusten liikunnalliseen suorituskykyyn, D-vitamiinipitoisuuksiin ja kaatumisiin.

Kaisu Pitkälä

Kaksi pitkävaikutteista avaavaa on parempi kuin yksi keuhkoahtaumassa

Keuhkoahtaumataudin hoitoon on tullut paljon uusia inhaloitavia lääkkeitä parin viime vuoden aikana. Perusterveydenhuollon lääkärit ovat tottuneet määräämään pitkävaikutteista antikolinergiä, mutta uudet vaihtoehdot tuovat uusia mahdollisuuksia keuhkoahtaumataudin hoitoon.

Heikki Ekroos

Vähätelläänkö Alzheimerin taudin infektioetiologiaa?

Joukko tutkijoita ja kliinikoita eri puolilta maailmaa – mukana myös Timo Strandberg Suomesta – hämmentää tuoreella pääkirjoituksella alan lehdessä. Mikrobien osuudesta Alzheimerin taudissa on heidän mukaansa niin paljon näyttöä, että tutkimusta pitäisi sillä suunnalla lisätä. Heidän mielestään lukuisat havainnot viittaavat etenkin herpes simplex -viruksen (HSV1), Chlamydia pneumoniaen, spirokeettojen ja myös sienien rooliin ikääntyvien aivoissa.

Heikki Arvilommi