Psykiatrian sairaansijojen alasajo horjuttaa hoidon laatua

Mielenterveyspalveluissa on asianmukaisesti lisätty avohoitoa, mutta sairaalahoitojen kehittämiseen on kiinnitetty vähemmän huomiota. Toimintoja ja osastoja on lakkautettu, yhdistelty ja määritelty uusilla nimikkeillä, mutta hoidon sisältö ei välttämättä ole parantunut. Lääkkeiden käyttö voi kasvaa epätarkoituksenmukaisesti, kun hoitohenkilökunnan määrä ja aika potilasta kohti vähenee. Kiireen ja potilasmerkintöjen puutteellisuuksien vuoksi lääkityksen muutosten tai hoitomuodon perusteita on usein vaikea tietää. Kun osastohoitoon pääsy vaikeutuu, sekä avohoidossa että osastoilla hoidetaan aiempaa monimutkaisempia potilastapauksia. Työn kuormittavuuden kasvaessa on tärkeää turvata osastotyön osaaminen ja työssä jaksaminen.

Mika Rautanen, Jyrki Korkeila

Suomi havahtui myöhään paperittomien olemassaoloon

Seuraako Suomi paperittomien hoidossa Ruotsin esimerkkiä? Kysymys jakaa paitsi poliitikkoja myös lääkärikuntaa.

Mari Vehmanen

Kirurgian suosio voi näkyä hoitolinjoissa

Kirurgien määrä kasvaa, fysiatrien vähenee. Vaikuttavatko erikoisalojen lääkärimäärät siihen, miten potilasta hoidetaan?

Hertta Vierula

Milloin botuliinia virtsarakkoon?

Helsingin Sanomat kirjoitti huhtikuussa Botoxista yliaktiivisen virtsarakon hoidossa. Monilta lääkäreiltä on sen jälkeen kyselty asiasta.

Mari Heikkilä

Miksei perusterveydenhuoltoa tueta suoraan?

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälven kirjoitus "Amerikkalaisesta mallista siirryttävä pohjoismaiseen terveyspalveluun" julkaistiin huhtikuun alussa useiden maakuntalehtien keskustelua-palstoilla, mm. Turun Sanomissa (1). Pälve tarjoaa perusterveydenhuollon pelastamiseksi valinnanvapautta lisäävää Raha seuraa potilasta -mallia. Pälven mukaan tällä tavalla saataisiin maan 3 800 terveyskeskuslääkärin tueksi yksityisellä puolella toimivien 2 000 lääkärin työpanos.

Ilkka Kankaanpää, Jaakko Elonheimo

Näkemyksen taustalla on yksimielinen valtuuskunta

Kiitän kollegoita Kankaanpäätä ja Elonheimoa kirjoituksesta (1), johon vastaaminen selventää Lääkäriliiton linjausta. Julkistimme terveydenhuollon järjestämistä ja rahoittamista linjaavan näkemyksen jo vuonna 1999. Päivitettynäkin sen peruslinjaus on pysynyt. Tämän voi lyhyesti kuvata niin, että terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen tulee olla julkista. Järjestäminen ja tuottaminen tulee eriyttää ja tuottaminen voi sen jälkeen tapahtua järjestäjän reunaehtojen mukaisesti. Potilaan tulee voida valita tuottajien välillä vapaasti ja potilaan valinta ohjaa julkisen tuen sille tuottajalle, jonka potilas valitsee. Näin on ajateltu saatavan lisää laatua, jota potilas arvostaa, lisää tuottajia, joista on puutetta ja lisää kustannusvaikuttavuutta. Linjaukset ovat valtuuskunnan yksimielisesti hyväksymät - viimeksi vuosi sitten.

Heikki Pälve

Uniapnean hoito onnistuu hyvin terveyskeskuksessa

Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoito on ylipainehengityslaite (CPAP). Lievässä ja keskivaikeassa uniapneassa voidaan käyttää myös uniapneakiskoa. Laihduttaminen on tärkeää kaikissa uniapnean vaikeusasteissa. Jostain syystä Suomessa erikoissairaanhoito hoitaa uniapneaa, vaikka se alkaa olla jo kansantauti. Nyt tulee näyttöä siitä, että hoito onnistuu myös avoterveydenhuollossa.

Heikki Ekroos

Laparoskopia vai avoleikkaus peräsuolisyövän hoidossa?

Uudet anastomoosilaitteet, hemostaasimenetelmät ja erityisesti videoavusteinen tekniikka ovat tulleet jäädäkseen myös suoliston syöpäkirurgiaan. Potilaan verenvuoto on niukempaa, avanteita tarvitaan vähemmän ja erityisesti leikkauksesta toipuminen on nopeampaa hyödynnettäessä uusia tekniikoilta. Proksimaalisen koolonsyövän laparoskooppinen hoito on jo hyväksytty kirurgiyhteisössä turvalliseksi menetelmäksi: 5-vuotiskuolleisuus, paikallisuusiutuminen ja leikkauskomplikaatiot ovat samaa luokkaa tai vähäisemmät kuin avoleikkauksissa. Peräsuolen syövän laparoskooppisessa kirugiassa on kuitenkin vielä arasteltu. Tiedeyhteisö ei ole pystynyt ihan varmasti osoittamaan, että laparoskooppinen peräsuolen poisto on yhtä turvallista kuin avoleikkaus nimenomaan syövän uusiutumisen kannalta. Nyt asiasta on valmistunut hyvä kansainvälinen satunnaistettu monikeskustutkimus, jossa leikkaushoidon läpikäyneitä potilaita on seurattu peräti kolme vuotta.

Hannu Paajanen

Huonontaako hoitotulosten julkinen vertailu sydäninfarktin hoitoa?

Yhdysvaltojen eräissä osavaltioissa on pitkään julkaistu sairaaloiden ja kardiologien toimenpiteisiin liittyvät kuolleisuustilastot, jotta potilaat ja heitä hoitavat lääkärit voisivat paremmin valita intervention tekijän. Julkisen raportoinnin on ajateltu parantavan hoidon laatua ja vähentävän turhia toimenpiteitä. Uuden tutkimuksen mukaan raportointi näyttää kuitenkin lisäävän kuolleisuutta sydäninfarktiin, koska suuren riskin potilaiden pallolaajennustoimenpiteitä vältellään näissä osavaltioissa.

Juhani Airaksinen

Malli ennustaa virtsanpidätyskyvyn palautumista prostatektomian jälkeen

Yhdistämällä eturauhassyöpäpotilaan ikä, painoindeksi ja ASA-luokitus magneettikuvauksella mitattuun membranoottisen virtsaputken pituuteen kyetään potilaan virtsanpidätyskyvyn palautumisen todennäköisyys arvioimaan ennen prostatektomiaa. Tähän tulokseen tuli yhdysvaltalais-japanilainen tutkimusryhmä vertailtuaan useita pehmytkudosparametreja 2 849 potilaan taudin levinneisyyden selvittämiseksi ennen toimenpidettä tehdyssä lantion alueen magneettikuvauksessa.

Ossi Lindell