Diabeteksen hoidon laadunarvioinnissa on parantamisen varaa

Jo lähes puolella miljoonalla suomalaisella on diabeettinen aineenvaihdunta. Diabeteksen hoidon taloudellinen merkitys muodostuu pääasiassa komplikaatioista, mutta yksilötasolla sairaus on alusta lähtien merkittävä rasite. Verisuonikomplikaatioiden syntyminen edellyttää tyypillisesti vuosien sairastamisajan. Tämä aika on syytä käyttää hoidon tehostamiseen ja tavoitteiden arviointiin niin ehkäisyn kuin hoidonkin osalta (1).

Jorma Lahtela, Markku Saraheimo

Valta ja vastuu jaossa

Sote-uudistus näki päivänvalon maaliskuussa, mutta lopulliset ratkaisut vallan ja vastuun jaosta ovat olleet hämärän peitossa koko kevään.

Ulla Järvi

Vuoroistettu työ tuo lääkärille väljyyttä

Yhteispäivystyksessä ei tule taukoja, ja perinteinen päivätyötä seuraava vuorokauden päivystys olisi siellä liian raskas. TYKS:n yhteispäivystykseen rakennettiin paikallinen työaikajärjestely.

Ulla Järvi

Jämäkkää työtä lasten lihavuuden hoitamiseksi

Miten ottaa puheeksi lapsen lihavuus? Pohjois-Karjalassa hoitoketju antaa työvälineitä lasten ja nuorten ylipainoon puuttumiseen.

Anne Seppänen

Sairaalapastori ehtii kuunnella Sairaalapapeiksi erikoistutaan

Lääkäri Emma Piitarille sairaalapastori Mika Kallunki on tärkeä osa geriatrisen hoidon tiimiä. Papin kiireetön läsnäolo lievittää monen potilaan ahdistusta.

Mari Vehmanen

Virolaislääkärit toivovat suomalaiskollegoilta avoimuutta

Virolaislääkärit kokevat, että heidän ammattitaitoaan arvostetaan Suomessa, ja he tuntevat itsensä tasavertaisiksi suomalaisten kanssa työpaikalla. He viihtyvät Suomessa, mutta työyhteisössä nähdään eroja virolaiseen kulttuuriin: keskustelut rajoittuvat työasioihin, suomalaiskollegat jäävät etäisiksi eikä työkavereita tavata vapaa-aikana. Eräs opinnäytetyöhön haastateltu virolaislääkäri kertoi, että kahvipöydässäkin tunnelma on joskus kiusaantunut.

Marianne Jansson

Oikaisu: Kliinikon leikkauslistat saavat kannatusta

Lääkärilehden 20/2014 jutussa Kliinikon leikkauslistat saavat kannatusta oli virhe. Geriatrian listassa (s. 1447) kohdan 3 pitäisi kuulua "Vältä käyttämästä lääkitystä HbA1c:n laskemiseksi alle 7,5 prosenttiin yli 65-vuotiailla" eikä nostamiseksi kuten jutussa mainittiin.

Hysteriasta kohti traumaperäisiä häiriöitä

Psyykkisen traumatisoitumisen keskeisen merkityksen tunnistaminen lisää ymmärrystä monesti selittämättömiltä näyttäville kehon ja mielen oireille. Kehittyvä neurotutkimus tuo tietoa vielä nykyisinkin kiistanalaisista traumaperäisistä, somatoformisista ja dissosiaatiohäiriöistä.

Päivi Maaranen

Purukumi nopeuttaa suolen toipumista keisarileikkauksen jälkeen

Aikaisemmat havainnot siitä, että purukumin pureskelu vatsaontelon avoleikkauksen jälkeen nopeuttaa potilaan suolen toipumista leikkauslamasta, vahvistuivat kahdessa samaan aikaan tehdyssä meta-analyysissa. Satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa selvitettiin, miten nopeasti potilaan ruuansulatuskanavan toiminta käynnistyi keisarileikkauksen jälkeen.

Pertti Kirkinen

ASA:n leikkauksenaikainen käyttö ei vähentänyt sydäninfarkteja

Yli 100-vuotias asetyylisalisyylihappo (ASA) on mainio päänsärkylääke ja prostaglandiini-inhibiittorina tuttu verihiutaleiden aggregaation estäjä. Jälkimmäisen mekanismin keksi englantilainen John Vane ruotsalaisten kollegojen kanssa ja sai Nobelin palkinnon vuonna 1982. Sen jälkeen ASA:aa on käytetty viljalti mm. aivoverenkierron parantamisessa, sydäninfarktin estossa riskipotilailla sekä nyt myös syövän estossa. Uusia käyttöaiheita ASA:lle putkahtaa esiin vähän väliä. Nyt testattiin yleiskirurgian postoperatiivisia sydäntapahtumia eli sydäninfarktin estoa leikkauksenaikaisella ASA:lla.

Hannu Paajanen