Lääkärit ja vakuutusyhtiöt yhteistyöhön potilaan hyväksi

Professori Sakari Tola käsitteli pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 6/2014 (s. 369) vakuutuslääketieteen kipupisteitä. Läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi ehdotetaan laaja-alaista toimenpideohjelmaa. Lääkärin kannalta ongelma kiteytyy siihen, että hoitava tai lausunnon kirjoittanut lääkäri ei saa vakuutusyhtiöltä tietoa kielteisen vakuutuspäätöksen perusteista. Vakuutusyhtiön mukaan tämä on juridinen ongelma. En ymmärrä.

Nils Kyrklund

Yhteistyön keinoja kehitetään jatkuvasti

Kollega Kyrklund kiinnittää huomiota vakuutuslääketieteen ongelmakohtiin. Hoitavien lääkärien mahdollisuus saada tietoja erityisesti työkyvyttömyyseläkeratkaisusta on ollut jo pitkään lääkärikunnan vakuutusjärjestelmään kohdistuvan toivelistan kärkiteemoja. Niinpä siihen on kyllä alalla suhtauduttu vakavasti, mutta ratkaisua ei ole mm. salassapitosäännösten takia löydetty. Toinen käytännöllisempi kysymys on, että vaikeasti ratkaistavissa tapauksissa lausunnonantajia on useita, eikä hakijalla ole pitkää hoitosuhdetta yhteenkään lausunnonantajalääkäriin. Tällöin ongelmallista on, kenelle palaute pitäisi lähettää. Parhaiten hoitava lääkäri saa tiedon päätöksestä pyytämällä potilasta tuomaan sen vastaanotolle.

Sakari Tola

Terveydenhuollon johtamiseen tarvitaan uusia tuulia

Mitä enemmän vaatimuksia johtajalle tai johdettaville asetetaan, sitä vaikeampaa on muodostaa järkeviä, loogisia ja potilaiden hoitoa palvelevia organisaatiorakenteita. Terveydenhuollossa kannattaisi harkita maailmalla toimivaksi todettua vastuiden eriyttämisen mallia.

Janne Aaltonen

Pitkävaikutteinen avaava yhdistelmävalmiste keuhkoahtaumatautiin

Keuhkoahtaumataudin hoitoon on vuosia käytetty pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä. Aiemmin on totuttu lisäämään lääkkeitä yksi kerrallaan, kunnes toivottua tulosta saadaan aikaan, ja potilas on joutunut ottamaan lääkkeitä eri inhalaattoreista. Nyt on tullut ensimmäinen kiinteä kahden pitkävaikutteisen avaavan lääkeaineen yhdistelmävalmiste, joka toivottavasti helpottaa potilaiden hoitoa.

Heikki Ekroos

Idelalisibi kroonisen lymfaattisen leukemian ja lymfooman hoitoon

Kroonisen lymfaattisen leukemian ja lymfoomien hoito on lähivuosina monipuolistumassa. Aiempien kuuriluontoisten solunsalpaajayhdistelmien rinnalle on tarjolla jatkuvaan tai ainakin pitkäaikaiseen käyttöön soveltuvia suun kautta otettavia lääkevalmisteita eri vaikutusmekanismein. Ibrutinibi on jo esitelty ja nyt on vuorossa idelalisibi, PI3-kinaasin estäjä (phosphatidylinositol 3-kinase delta inhibitor).

Marko Vesanen

Transobturatorinen inkontinenssileikkaus (TVT-O) naisten virtsankarkailun hoidossa

Virtsankarkailu on merkittävä naisten terveysongelma. Ponnistuskarkailu on yleisin virtsankarkailutyyppi, ja sitä arvioidaan olevan yli puolella kaikista naisista, jotka kärsivät karkailusta. Virtsankarkailua voidaan hoitaa joko konservatiivisesti tai operatiivisesti. Vain ponnistukseen liittyvää karkailua voidaan korjata leikkauksella. TYKS:ssa on käytetty vuodesta 2004 alkaen vähän kajoavaa TVT-O (tension-free vaginal tape obturator) -leikkaustekniikkaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää TYKS:ssa vuosina 2004-2011 tehtyjen TVT-O-leikkausten onnistumista.

Eija Laurikainen, Katri Niemi

Aivotärähdykset urheilussa

Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, joka on luonteeltaan enemmän toiminnallinen kuin rakenteellinen.

Teemu Luoto, Laura Hokkanen, Matti Vartiainen, Timo Hänninen, Markku Tuominen, Jari Parkkari, Juha Öhman

Osteoporoosin hoito tutkimuksen ja pitkän kokemuksen valossa

Osteoporoosin hoidon tavoite on murtuminen esto.

Matti J. Välimäki

Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007-2012

Finravinto-tutkimuksissa on selvitetty 25-74-vuotiasta väestöä edustavien otosten perusteella suomalaisten ruoankäyttöä ja ravinnonsaantia. Artikkelissa kuvataan vuosien 2007 ja 2012 välillä tapahtuneita ruokavalion muutoksia.

Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Susanna Raulio, Satu Männistö, Heikki Pakkala, Merja Paturi, Anni Helldán, Suvi Virtanen, Erkki Vartiainen

Autonomisen hermoston toimintahäiriön varhaiset merkit ja niiden merkitys tyypin 1 diabeteksessa

Diabetekseen liittyvä verenkiertoelimistön autonominen neuropatia on pitkään oireeton, mutta oireettomanakin se lisää riskiä sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonitauteihin sekä on yhteydessä muiden liitännäissairauksien kehittymiseen. Diabeettista neuropatiaa on pidetty pysyvänä, rakenteellisena kudosvauriona, sillä sokeritasapainon parantamisen lisäksi ei ole löytynyt muuta tehokasta hoitoa. Sykevaihtelun ja barorefleksiherkkyyden tutkiminen mahdollistavat toimintahäiriön toteamisen varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se saattaisi vielä olla palautuva.

Milla Rosengård-Bärlund