Rasvamaksa - viaton sivulöydös vai sydän- ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) on kasvava ongelma länsimaissa.

Pauliina Pisto, Olavi Ukkola, Y. Antero Kesäniemi

Sydänleikkauksella hoidettujen lasten neurologinen ennuste

Synnynnäisten sydänvikojen kirurgisen hoidon kehittymisen myötä yhä vaikeammat viat pystytään leikkaamaan joko korjaavasti tai palliatiivisesti.

Anne Sarajuuri

EVO-pisteiden ja Julkaisufoorumin tasoluokituksen vertailu terveystutkimuksen arvioinnissa

Valtion rahoitus terveydenhuollon erityisvastuualueiden yliopistotasoiselle terveyden tutkimukselle perustuu niiden julkaisemien tutkimusten tuottamiin EVO-pisteisiin, jotka pohjautuvat julkaisu- kanavien impaktilukuihin. Tieteellisten seurain valtuuskunta on laatinut julkaisutuotannon laadun indikaattoriksi uuden luokituksen, Julkaisufoorumin (JUFO), jota opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus soveltaa yliopistojen valtionrahoitusmallissa vuodesta 2015 alkaen. Tässä tutkimuksessa vertaillaan EVO-pisteisiin ja Julkaisufoorumin tasoluokitukseen perustuvia arviointimenetelmiä.

Helena Tähtinen, Päivi Rautava, Risto-Pekka Happonen

Tyypin 2 diabeteksen ja siihen liittyvien ominaisuuksien periytyvyys

Väitöstutkimuksessa selvitettiin sokeriaineenvaihdunnan, insuliininerityksen ja diabetesriskin periytyvyyttä kaksos- ja perhetutkimuksen keinoin. Kaksoset kuuluivat Helsingin yliopiston Kaksostutkimukseen. Perheaineisto koottiin suomalaisesta Botnia-tutkimuksesta, joka on maailman huomattavimpia tyypin 2 diabeteksen perimää selvittäviä projekteja. Aineiston kokoaminen ja seuranta tehtiin 1992-2004.

Mikko Lehtovirta

Uusia tutkimusvälineitä autismin tunnistamiseen

Autismi, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi luetaan autismikirjon häiriöihin, jotka tunnistetaan käyttäytymispiirteistä. Autismikirjon henkilöillä sosiaalinen vuorovaikutus sekä eleiden ja ilmeiden käyttö ja tulkinta ovat puutteellisia tai poikkeavia. Kiinnostuksen kohteet tai leikki on heillä kaavamaista ja rajoittunutta.

Marja-Leena Mattila

Alkoholi vaikuttaa päähän vammautuneen potilaan ennusteeseen

Aivovammoista jopa puolet tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena ja alkoholin suurkulutus on yleistä aivovammapotilailla. Aivovamma lisää riskiä saada epileptinen kohtaus, ja toisaalta alkoholi usein laukaisee epileptisen kohtauksen. Aivovamma voi johtaa kuolemaan tai aiheuttaa pysyvän toiminnallisen haitan potilaalle.

Kalle Vaaramo

Elämänlaatu ja hoidon kustannusvaikuttavuus vaikean neurokirurgisen sairauden jälkeen

Tutkimuksen potilaat hoidettiin HYKS:n Neurokirurgian klinikalla 1998-2006. Potilaita seurattiin keskimäärin 5-10 vuotta.

Kirsi Malmivaara

Toiminnanhäiriöt endorfiinijärjestelmässä voivat altistaa masennukselle

Erilaista alttiutta masennukselle on selitetty eroavaisuuksilla persoonallisuuspiirteissä. Turvallisuushakuisuus on eräs tällainen persoonallisuuden piirre, jonka on todettu altistavan masennukselle. Tutkimalla turvallisuushakuisuuden biologiaa saadaan tietoa, joka voi auttaa ymmärtämään masennuksen syntyyn liittyviä biologisia kehityskulkuja.

Lauri Tuominen

Väärä potilas

Potilaan tunnistamisessa sattuu usein virheitä.

Synnytyksen jälkeinen tromboosiriski jatkuu luultua pitempään

Kasvaneen verisuonitukosriskin on katsottu jatkuvan noin 6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Mittava yhdysvaltalainen kohorttitutkimus totesi lisääntyneen tromboosivaaran jatkuvan vielä viikoilla 7-12 synnytyksen jälkeen. Tutkijat kehottavat seuraamaan riskipotilaiden mahdollisia tromboosin oireita ainakin 12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Potilasmäärältään laajan tutkimuksen löydös saattaa muuttaa myös antikoagulanttihoidon ohjeistoja. Ensisynnyttäneillä (n = 1,69 milj.) seurattiin tromboositapahtumia (n = 1015), joita olivat aivohalvaukset (n = 248), sydäninfarktit (n = 47) ja laskimotukokset (n = 720). Kuuden viikon kuluessa synnytyksestä todettiin 411 tromboositapahtumaa, kun vuosi myöhemmin 6 viikon aikajaksolla todettiin vastaavasti 38 tapahtumaa (absoluuttinen riskin ero 22,1 tapahtumaa/100 000 synnytystä). Vastaavat tapahtumien lukumäärät viikoilla 7-12 synnytyksestä ja saman ajanjakson kuluessa vuosi myöhemmin olivat 95 ja 44 (absoluuttinen riskin ero 3,0 tapahtumaa/100 000 synnytystä).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä