Lisääkö lama itsemurhia?

British Medical Journal julkaisi syyskuussa tutkimuksen, jonka mukaan maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana itsemurhakuolleisuus kasvoi etenkin niissä maissa, joissa työttömyys ennen lamaa oli ollut vähäistä (1). Tätä säestivät tieteellinen pääkirjoitus sekä päätoimittajan palstakirjoitus. Syyksi itsemurhakuolleisuuden kasvuun kaikissa kolmessa kirjoituksessa nähtiin hallitusten säästöpolitiikka. Lancet puolestaan julkaisi huhtikuussa katsauksen, jossa uumoiltiin itsemurhien ja tartuntatautiepidemioiden yleistyvän eurokriisissä tukipaketein avustetuissa jäsenmaissa hallitusten säästöpolitiikan seurauksena (2). Edellinen debatti finanssikriisin terveysvaikutuksista käytiin näiden brittilehtien palstoilla jo muutama vuosi sitten, mutta sittemmin sanan säilät on teroitettu ja kannanotot ovat selväsanaistuneet (3).

Timo Partonen

Lyhyesti

"Eettisen toimikunnan tiukkuus johtuu EU-lainsäädännöstä, joka on viritetty suojelemaan kaikkien EU-maiden potilaita lääketieteellisen tutkimuksen väärinkäytöksiltä. Ovatko eettiset toimikunnat siis vain EU-lainsäädännön kumileimasimia?" Professori Eija Kalso laakarilehti.fi:n Kommentissa

Yritykset kasvavat ja omistus keskittyy edelleen

Julkisen terveydenhuollon ja yksityisen liiketoiminnan lähentyminen luo uudenlaisia bisnesmahdollisuuksia. Lääkäripalveluita tarjoavat tulevaisuudessa myös esimerkiksi lääkeyhtiöt, arvioivat suomalaiset taloustieteilijät.

Minna Pihlava

Työkyvyn arviointi työterveyshuollon tehtäväksi

Työhönpaluu helpottuu pitkittyneen sairauspoissaolon jälkeen, jos työterveyshuolto on mukana neuvottelemassa potilaan työnkuvan muokkaamisesta. Siksi potilaan voi lähettää työkyvyn arviointiin hänen omaan työterveyshuoltoonsa, kun sairausloman jatkumisen tarvetta arvioidaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Suvi Sariola

Puhelinpäivystys setvii Kelan korvauksia

Kelan Lääkärilinja-puhelinpäivystys vähentää ylimääräistä työtä lausuntojen kirjoittamisessa ja auttaa tarvittaessa myös korvauspäätösten selventämisessä potilaalle.

Juha-Pekka Honkanen

Mallioppilas kriisissä

Eksoten talousongelmat ovat synnyttäneet Etelä-Karjalaan huolen perusterveydenhuollon tulevaisuudesta. Ahdistuneimpia ovat nuoret lääkärit.

Suvi Sariola

Miten masennuslääke vaikuttaa?

Farmasian tohtori Tomi Rantamäki esittelee katsausartikkelissaan (s. 2675-2681) tutkimuslinjan, jossa masennuslääkkeiden tehoa selitetään niiden aivojen muovautuvuutta edistävillä vaikutuksilla.

Tiina Lautala

Lääkäri X ja tehtävä somessa

Verkossa ilmestyvä Potilaan Lääkärilehti on ehtinyt vuoden ikään. Lehti löytää lukijansa sosiaalisen median kautta.

Hertta Vierula

Statiinit eivät aiheuta kaihia

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla Lääkärilehdessä 40/2013 (s. 2535) referoitiin JAMA Opthalmologyssa (1) julkaistua epidemiologista analyysiä statiinien keskimäärin 4,6 vuoden käytön ja silmän linssisamentumien (harmaakaihi) yhteydestä. Tutkimuksessa statiinien käyttöön liittyi lisääntynyt (9 %) kaihin ilmaantuvuus.

Timo Strandberg

Rökning är hjärtats huvudfiende

I Finlands Läkartidning 38/2013 (s. 2351-7) hävdar Sari Voutilainen et al. att risken för hjärtattack ökar med 4,3 % för varje tio gram smör som intas dagligen. Påståendet bygger på en studie av 1 981 män under 16 års tid. Männen indelades enligt smörkonsumtion i fyra grupper, och erhållna data analyserades med Cox regressionsmodell. Risken för hjärtattack användes som beroende variabel och smörkonsumtionen som förklarande oberoende variabel. Modellen kompenserades för inverkan från andra oberoende variabler, inklusive rökning. Slutsatsen blev då att risken för hjärtinfarkt var 65 % större för den grupp som åt mest smör.

Jarl R. Ahlbeck