Ymmärrystä vai tietoa?

Mitä on tiede - pirstaleista ja vaikeasti hallittavaa tietoa? Tieteelle ominainen yksipuolistuminen ilmenee esimerkiksi medikalisaatiossa, jossa kaikki inhimillisen elämän kriisit tai merkitystyhjiöt muunnetaan sairauksiksi. Kokonaisvaltaista tarkastelua tarvitaan taas.

Mirja Hartimo

Infektiot ja antibiootit jylläävät pitkäaikaishoidossa

Viime vuosina pitkäaikaishoidon potilaiden infektiot ovat alkaneet saada tutkijoidenkin huomiota, sillä hoitolaitoksien antibioottien käyttö lisää moniresistenttejä bakteerikantoja. Elämän loppuvaiheessa tapahtuu runsaasti potilassiirtoja laitoksista sairaaloihin ja takaisin, ja tämä edistää infektioiden leviämistä.

Kaisu Pitkälä

Aikuistyypin astmalle määriteltiin kolme fenotyyppiä

Kliinikon näppituntuma aikuisiässä alkavan astman monimuotoisuudesta saa vahvistusta hollantilaistutkijoiden analyysistä. Tutkijat kävivät huolellisesti läpi 200 aikuisen astmapotilaan aineiston ja tekivät ns. klusterianalyysin, jonka tuloksena sairaudelle löytyi kolme eri fenotyyppiä.

Heikki Ekroos

Paikallishoidot tehoavat myös levinneeseen syöpään?

Kasvainten paikallishoidoissa yleisesti käytetyillä lämpöhoidoilla on kliinisessä käytännössä ajateltu olevan käyttöä vain pienten paikallisten kasvainten tai etäpesäkkeiden hoidossa. Näiden hoitojen tiedetään kuitenkin vaikuttavan immuunijärjestelmän aktiivisuuteen, ja niillä voi olla vaikutuksia tuumorispesifisten T-lymfosyyttien aktivaatioon. Japanilainen tutkimusryhmä päätti kokeilla paikallisesti annettua immunostimulanttia lämpöablaatiohoidon yhteydessä.

Roberto Blanco Sequeiros

Tupakalla ei suoraa osuutta naisten laskimotukoksiin

Tupakointi löytyy likimain kaikkien tautien riskitekijälistalta asteikolla paha - pahempi - pahin, mutta sen syy-yhteys laskimotukosten syntyyn on avoin - ja etenkin mahdollinen mekanismi.

Marko Vesanen

Uusi hoito ei aina ole parempi kuin vanha

Intensiteettimuokattu sädehoito (IMRT) tarkentaa hoitokohteen annosjakaumaa, mutta uusi tekniikka ei parantanut eturauhassyövän postoperatiivisen sädehoidon tuloksia.

Sirkku Jyrkkiö

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012

Suomessa väestön verenpainetasoja on seurattu FINRISKI-tutkimuksessa viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tässä tutkimuksessa raportoidaan systolisen ja diastolisen verenpaineen tasojen ja kohonnutta verenpainetta sairastavien osuuksien muutokset väestössä vuodesta 1982 vuoteen 2012. Lisäksi raportoidaan lääkehoidossa ja hyvässä hoitotasapainossa olevien osuudet vuodesta 1997 vuoteen 2012.

Tiina Laatikainen, Antti Jula, Mika Kastarinen, Veikko Salomaa, Katja Borodulin, Kennet Harald, Markku Peltonen, Pekka Jousilahti, Erkki Vartiainen

Vastaavatko verenpaineen lääkehoidon valinnat suosituksia?

Suomalaisista verenpainepotilaista vain noin kolmasosa saavuttaa verenpaineen hoitotavoitteen.

Ilkka Kantola

Natriuminsaannin vähentäminen lisää terveitä elinvuosia

Natriuminsaannin vähentäminen alentaa verenpainetta ja vähentää kohde-elinvaurioiden ja sydän- ja verisuonitautitapahtumien vaaraa. Suomalaisten verenpainetaso on mm. natriuminsaannin vähentymisen ansiosta laskenut, mutta silti se on edelleen korkea.

Antti Jula

Kotona mitattu verenpaine kuvaa valtimotaudin riskiä paremmin kuin vastaanotolla mitattu

Kohonneen verenpaineen diagnosointi ja hoito perustuvat yhä suurimmaksi osaksi vastaanotolla tapahtuviin verenpainemittauksiin, vaikka tällä käytännöllä on lukuisia heikkouksia.

Teemu Niiranen, Antti Jula