Keuhkoahtaumataudin uudet lääkkeet indakateroli ja roflumilasti

Keuhkoahtaumapotilaan ennusteen kannalta merkittäviä ovat pahenemisvaiheet, joista osa johtaa sairaalahoitoon. Niihin liittyy suuri kuolleisuus.

Hannu Kankaanranta

Idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoito kehittyy

Idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoito on muuttumassa: aiemmin käytetty ns. kolmoislääkitys on osoittautunut haitalliseksi ja uusi lääke, pirfenidoni, on tulossa markkinoille. Kolmoislääkitystä ei enää suositella.

Riitta Kaarteenaho

Keuhkoahtaumapotilaan kuntoutuksen painopiste tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun

Keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavat liikkuvat tavallista vähemmän, ja huonokuntoisuus lisää sairauden invalidisoivaa vaikutusta ja sairaalaan joutumisen riskiä. Fyysinen inaktiivisuus ei ­kuitenkaan ole suorassa suhteessa taudin vaikeusasteeseen.

Milla Katajisto

Lähiesimiesten haasteet osasairausvapaiden järjestelyissä

Työssä kuntoutumista tukemaan on kehitetty osa-aikaisia työjärjestelyjä, joissa henkilön työkyvyn alenema on otettu huomioon. Esimiehet ovat työpaikan avaintoimijoita osasairausvapaaseen ­liittyvissä järjestelyissä, mutta heidän tehtäväkenttäänsä ei juuri ole tutkittu.

Katja Ryynänen, Johanna Kausto, Leena Ala-Mursula, Mervi Hasu, Kari-Pekka Martimo, Eira Viikari-Juntura

Aivosähkökäyrään perustuvat menetelmät nukutustilan syvyyden valvonnassa

Kliinisessä käytössä on useita sedaation arviointiasteikkoja, mutta ne ovat subjektiivisia luokitusmenetelmiä ja joissakin tilanteissa niiden käyttö on epävarmaa. Tehohoidossa toteutettavan sedaation aikana pyritään yleensä kevyeen sedaatioon, mutta jos potilaalla on jatkuva pitkäkestoinen kouristuskohtaus, status epilepticus, hänet nukutetaan syvään anestesiaan.

Tadeusz Musialowicz

Uusi menetelmä MRSA-bakteerin toteamiseen

Paikallisista epidemioista huolimatta MRSA-bakteerin esiintyvyys on pysynyt matalana sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Vähäinenkin epäily MRSA-tartunnasta, esimerkiksi hoito ulkomaisessa sairaalassa, johtaa laajamittaisten MRSA-näytteiden tutkimiseen ja potilaan hoitamiseen sairaalaan tullessa ns. kosketuseristyksen periaatteita noudattaen. Näitä työläitä ja henkilökuntaa rasittavia, kalliita eristystoimia joudutaan jatkamaan, kunnes kaikki potilaasta otetut MRSA-näytteet on todettu negatiivisiksi. Nykyisin käytössä olevilla menetelmillä tutkimustulosten valmistuminen kestää yleensä useampia vuorokausia.

Teppo Stenholm

Kehitysaskelia sappitiekanyloinnin tekniikassa

Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia on suun kautta tehtävä sappi- ja haimatiehyiden varjoainekuvaus, joka tehdään sivusta katsovalla taipuisalla tähystimellä läpivalaisua hyväksikäyttäen. Toimenpide mahdollistaa samanaikaisen diagnostiikan ja hoidon tietyissä sappi- ja haimatiehyitä koskevissa sairauksissa.

Hanna Vihervaara

Transformerande tillväxtfaktorn beta1:s genotyp, p16-uttryck och behandlingsresultat vid skivepitelcancer i huvud och hals

Cancer i huvud- och halsregionen är en heterogen grupp cancertyper vilka utgår främst från skivepitelet i de övre luftvägarna.

Marie Lundberg

Ruoka ja juoma voivat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia

- Potilaan poikkeava lääkevaste voi joskus johtua ravinnon ja lääkkeen yhteisvaikutuksesta. Ateriointi saattaa hidastaa tai nopeuttaa lääkkeiden imeytymistä. Myös imeytynyt kokonaismäärä ja vaikutus voivat muuttua.

Annikka Kalliokoski

Migreenipotilaille sähköinen lääkelaastari

Yhdysvalloissa FDA on hyväksynyt sumatriptaanista sähkövirran avulla toimivan iholaastarin (Zecuity, NuPathe), jonka voi kiinnittää käsivarteen tai reiteen. Lääke vapautuu laastarista mikroprosessorin säätelemänä ihon kautta suoraan verenkiertoon, suun kautta tapahtuvaa lääkitystä ei tarvita eikä pahoinvointi tai oksentelu häiritse hoitoa. Valmistetta on tutkittu noin 800 potilaalla lumeeseen vertaillen. Laastari voi aiheuttaa paikallisesti ihon ärsytystä, punoitusta, kutinaa ja kipua. Periaatteessa kaikki triptaanien käytön vasta-aiheet rajoittavat myös iholaastarin käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä