78792 osumaa

Perusterveydenhuollon tuotteistus ei ole uutta

LT Eeva Ketola ym. esittävät Lääkärilehdessä 45/2012 (s. 3311-6), että pDRG on ensimmäinen yritys yhdistää perusterveydenhuollon diagnoosipohjainen luokittelu palvelujen kustannuksiin. Jo 10 vuotta 30 terveyskeskuksessa käytössä olleen Avohoidon potilasryhmitys (APR) -järjestelmän kirjoittajat jättävät huomioitta. Syyksi ilmeni, että APR:ssä "hoitotuotannon määrä on laskettu toimintolaskennan periaatteiden mukaan". Perustelu on käsittämätön. Laskentatoimen kirjallisuuden mukaan nimenomaan toimintolaskenta on tuotekustannuksia arvioitaessa selvästi tarkempi kuin perinteinen ns. jälkilaskenta. Koska tuotantokustannukset kohdistuvat paremmin, kohdentumattomien yleiskustannusten osuus supistuu olennaisesti, varhaisimmassa suomalaisesimerkissä jopa 60 %:sta 16 %:iin (1).

Mats Brommels, Outi Elonheimo

Kirjoittajat vastaavat: Yhteistyötä tarvitaan jatkossa

Perusterveydenhuollon tuotteistushanke pDRG on tehty kuntien tarpeisiin, yhdistämään terveyskeskusten todelliset kustannukset potilastasoiseen diagnoosipohjaiseen tuotteistukseen ja täsmäyttämään nämä tulokset budjettitasoiseen tietoon. Luokittelu on yksinkertainen ja läpinäkyvä ja perustuu pelkästään diagnostiseen informaation ja on lähtökohdiltaan episodipohjainen. Ryhmittelyyn tarvittavat tiedot ovat rutiinisti kirjattuja tietoja, jotka noudattavat AVOHilmon tietoja eikä erillistä kirjaamisalustaa tarvita.

Eeva Ketola, Martti Virtanen

Rytmihäiriötahdistimen ohjelmoinnilla on väliä

Rytmihäiriötahdistimet vähentävät tehokkaasti kuolleisuutta monissa potilasryhmissä, jotka ovat alttiita hengenvaarallisille rytmihäiriöille. Valitettavasti laitteet antavat varsin usein myös asiattomia defibrillaatiohoitoja viattomampiin rytmihäiriöihin. Nämä voivat olla potilaalle epämukavia ja jopa haitallisia. Uuden monikeskustutkimuksen mukaan moderni rytmihäiriötahdistimen ohjelmointi vähentää merkittävästi turhia hoitoja ja näyttää parantavan entisestään rytmihäiriötahdistimesta riskipotilaille saatavaa ennustehyötyä.

Juhani Airaksinen

Varenikliini ei lisää valtimohaittoja

Lääkkeet ovat tärkeä tuki tupakasta vieroituksessa, ja tehoa on osoitettu olevan etenkin varenikliinilla ja bupropionilla. Niiden käytön tiedetään kuitenkin lisäävän hiukan masennuksen ja itsetuhoisuuden riskiä, ja sen vuoksi potilaiden tulee olla lääkärin hyvässä seurannassa. Varenikliiniin on epäilty liittyvän myös lisääntyneitä kardiovaskulaarihaittoja, mutta tulokset aiemmista tutkimuksista ovat olleet ristiriitaisia.

Helena Liira

Aivojen rakenne ja persoonallisuus

Persoonallisuuspiirteiden ja aivojen rakenteiden yhteyksiä on selvitetty kymmenissä pienissä tutkimuksissa. Tavallisesti on kartoitettu ainoastaan yhtä persoonallisuuspiirrettä kerrallaan, ja tämän takia tuloksista on ollut vaikea muodostaa kokonaiskuvaa. Norjalainen tutkimusryhmä otti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen selvittää kokonaisvaltaisesti persoonallisuuden ja aivojen rakenteiden yhteyksiä toistaiseksi laajimmassa aiheesta tehdyssä tutkimuksessa.

Tero Taiminen

Uusi lipidilääke statiinihoidosta lihashaittoja saaville

Arviolta 10-20 % lipidilääkehoitoa tarvitsevista potilaista ei siedä statiinilääkitystä lainkaan tai riittävillä annoksilla lihashaittojen vuoksi. PCSK9-proteiini sitoutuu LDL-reseptoriin, lisää sen hajoamista ja vaikuttaa epäedullisesti LDL-tasoihin. Ihmisen monoklonaalinen vasta-aine sitä kohtaan, AMG145, osoittautui 12 viikon tutkimuksessa tehokkaimpien statiinien veroiseksi ja vähän lihashaittoja aiheuttavaksi.

Satu Vehkavaara

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat