Kuinka narkolepsia diagnosoidaan?

Narkolepsiaepäilyjen saadessa julkisuutta moni lääkäri joutuu nyt ottamaan kantaa mahdollisiin tapauksiin. Lastenneurologi neuvoo, kuinka sairaus diagnosoidaan.

Tiina Lautala

Radikaali muutos ravistelee Lääkäriliittoa

Satavuotias Lääkäriliitto valmistautuu kohtaamaan uuden vuosikymmenen haasteet. Edessä on muutos, jota puheenjohtaja Timo Kaukonen kuvaa radikaaliksi. Uudistusten toteuttaminen edellyttää, että liitto käy henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelut.

Hannu Ollikainen

Puutiaisaivokuumetta tavallista enemmän

Puutiaisaivokuumetta on tavattu tavallista enemmän jo kesällä. Tapauksia on kertynyt tartuntatautirekisteriin 23, kun koko viime vuonna niitä oli 26. Borrelioosiluvut ovat aiemmalla tasolla tai jopa hiukan pienemmät; tapauksia on ilmoitettu 663. Punkkitautien esiintymisessä on yleensä suurin piikki ollut syksyllä.

Marianne Jansson

Miltä elämänkaaren loppupäässä näyttää?

Elinaikaa ei voi lisätä loputtomiin, toteaa elämänkaaren huippututkijoiden seminaarissa Suomessa viime viikolla vieraillut professori James Fries. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että elinajanodote ei enää kasva yhtä kovaa vauhtia kuin aiemmin.

Ulla Järvi

Oirepiirros avuksi myös puutumisoireen arviointiin

Lääkärilehdessä 33/2010 (s. 2577-82) julkaistiin neurologi Laura Airaksen ansiokas artikkeli puutumisoireen arvioinnista. Airas korostaa tarkan anamneesin tärkeyttä.

Tapani Salmi

Mikä aiheuttaa terveelle miehelle sepelvaltimotaudin?

Lääkärilehdessä 23/2010 (s. 2118-23) oli kirurgiprofessori Hannu Savolaisen eloisa sairaushistoria omasta sepelvaltimotaudistaan ja sen hoidon käänteistä Sveitsissä. Professori Markku Kuparin erinomaisen suomalaisnäkemyksen jälkeenkin jäi vielä tärkeä kysymys vastaamatta.

Timo Strandberg, Petri Kovanen, Mikko Syvänne

Perintötekijöitä ei voi täysin häivyttää

Paljon kiitoksia arvovaltaisesta ja mielenkiintoisesta kommentista. Kollegat Strandberg ym. pohtivat, mikähän oli kirurgiprofessori Hannu Savolaisen kolesterolitaso ennen pallolaajennuksen jälkeen aloitettua rosuvastatiinia.

Hannu Savolainen, Bernhard Meier, Pascal Berdat

Laihdutustutkimuksia tulisi tarkastella kriittisesti

Painonpudotusinterventioiden vaikutuksia tulisi tarkastella kriittisesti. Tarkastelemissamme Suomessa tehdyissä tutkimuksissa tutkittujen henkilöiden painoindeksi oli alkupunnituksessa yleisesti ottaen yli 30 kg/m2 ja laihdutuksen jälkeenkin osallistujat olivat ylipainoisia. Saavutettu lyhytaikainen 5-10 kilon painonpudotus ei johda parempaan elämänlaatuun.

Milly Schröer-Günther, Andreas Gerber

Alle kouluikäisten lasten ruoankäyttö ja ravinnonsaanti

Vuonna 2009 ilmestyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Tampereen, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen yhteistyönä laaja tutkimusraportti alle kouluikäisten suomalaislasten ruoankäytöstä ja ravitsemuksesta. Raportti perustuu "Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy" -projektin (DIPP) ravintotutkimukseen osallistuvien 1-6-vuotiaiden lasten osa-aineistoon.

Maijaliisa Erkkola, Pipsa Kyttälä, Carina Kronberg-Kippilä, Marja-Leena Ovaskainen, Heli Tapanainen, Riitta Veijola, Olli Simell, Mikael Knip, Suvi Virtanen

Leikki-ikäisten ylipainoisuus ja lihavuus

- Leikki-ikäisten ylipainoisuus ja lihavuus yleistyvät iän myötä. Katsauksen perusteella yleistymistä näyttää tapahtuneen myös ajan myötä. Vertailukelpoista tietoa lasten painon kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tarvitaan kuitenkin lisää.

Susanna Kautiainen, Sonja Koljonen, Hanna-Mari Takkinen, Katja Pahkala, Leo Dunkel, Johan G. Eriksson, Olli Simell, Mikael Knip, Suvi Virtanen