Masennus, uupumus ja kyltymätön ruokahalu

Vakavasti masentunut ihminen on usein ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta lisääntymisestä, joka voi johtaa myös painonnousuun. Mieliala voi myös kohota hetkellisesti myönteisiksi koetuissa tilanteissa. Tätä vähän tutkittua tilaa kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi. Poikkeava oirekuva voi helposti johtaa siihen, että oireistoa ei tunnisteta masennukseksi. Epätyypillisen masennustilan tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota.

Soili Lehto

Mikä ennakoi huonoa selviytymistä aivoverenvuodosta?

Huolimatta panostuksesta hoitoon ja tutkimukseen kuolleisuus aivoverenvuotoon on pysynyt suurena: 25 % potilaista menehtyy kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja jopa puolet lähikuukausien aikana. Täsmähoitoa ei ole pystytty kehittämään, eikä leikkaushoito ei ole tuonut ratkaisua huonoon ennusteeseen. Vuodon riskitekijöistä tärkein on verenpainetauti.

Sami Tetri

Immuunipuolustuksen geenierot voivat altistaa sinuiiteille

Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin nenän ja sivuonteloiden tulehdusten ja polyyppitaudin yhteyttä komplementin C3- ja C4-tasoihin, vasta-aineiden ja niiden alaluokkien plasmapitoisuuksiin ja C4A- ja C4B-geenilukumääriin tutkimalla 287 aikuista potilasta ja 150 aikuista verrokkia.

Jari Suvilehto

Uusia menetelmiä unihäiriöiden diagnostiikkaan

Laajaa unirekisteröintijärjestelmää pidetään unihäiriöiden diagnostiikan vertailustandardina. Sillä tehdyt tutkimukset ovat melko kalliita, ja rekisteröintijärjestelmässä on paljon johtoja ja mittalaitteita, jotka voivat häiritä potilasta.

Esa Rauhala

Erityisopetusta tarvitsevien lasten tausta ja aivojen poikkeavuudet

Erityisopetukseen siirrettyjen lasten määrä on jatkuvasti kasvanut. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin perheeseen, syntymään, kasvuun ja kehitykseen liittyvien tekijöiden yhteyttä myöhemmin ilmenevään täysiaikaisen erityisopetuksen tarpeeseen kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla. Lisäksi kartoitettiin magneettikuvauksen avulla aivojen rakenteiden poikkeavuuksia ja tilavuuksia sellaisilta lapsilta ja nuorilta, joilla oli myös erityisopetuksessa opiskelevia sisaruksia ja joiden oppimishäiriön syy oli jäänyt tuntemattomaksi. Osa tutkittavista oli älyllisesti kehitysvammaisia, osalla oli lievempi kokonaiskehityksen viive ja osalla ns. erityisvaikeuksia eli oppimisvaikeuksia yhdellä tai useammalla osa-alueella. Vertailuryhmän muodostivat yleisopetuksessa opiskelevat lapset.

Minna Mannerkoski

Kainuun terveydenhuollon esitaistelija

Suomussalmella kiertää tarina, jossa lääkäri halaa särkyjä ja vaivaisuutta valittavaa iäkästä potilasta. Tarina kertoo kohteestaan, Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveysjohtajasta, yleislääketieteen erikoislääkäri Tuomo Pääkkösestä enemmän kuin ansioluettelo.

Anne Seppänen

Laskimotukoksen pitkäkestoinen (n. 30 vrk) ehkäisy lonkan elektiivisen tekonivelleikkauksen yhteydessä.

Vaikuttavuus: Satunnaistetut tutkimukset osoittavat, että 30 vrk:n hoito on tehokkaampi kuin 10 vrk:n hoito.

Lassila R, Miettinen H, Kärkkäinen M

Laskimotukoksen pitkäkestoinen (n. 30 vrk) ehkäisy polven elektiivisen tekonivelleikkauksen yhteydessä.

Vaikuttavuus: Lyhyt (vähintään 10 vrk) profylaksi on satunnaistettujen tutkimusten mukaan vaikuttava. Pitkäkestoisen profylaksin hyödystä verrattuna lyhytkestoiseen ei ole riittävää tietoa.

Lassila R, Miettinen H, Kärkkäinen M

Uusi influenssa A(H1N1) - mitä Suomessa tehdään juuri nyt?

- Huhtikuussa löytynyt uusi sikaperäinen influenssa A (H1N1) -virus on levinnyt jo lähes 50 maahan.

Apetri Ruutu, Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Juhani Eskola, Merja Saarinen, Anni Virolainen-Julkunen, Irma Koivula, Jukka Lumio, Reijo Peltonen, Hannu Syrjälä, Ville Valtonen

Tamiflu ja raskaus

WHO:n ja Centers for Disease Control and Preventionin (CDC) mukaan sairastuminen sikainfluenssaan raskauden aikana lisää vaaraa komplikaatioihin, kuten pneumoniaan, dehydraatioon ja ennenaikaiseen synnytykseen. Kokemukset sairaustapauksista Meksikosta ja Yhdysvalloista puoltavat oseltamiviirin (Tamiflu, Roche) rutiinikäyttöä, jos raskauden aikana ilmenee influenssan oireita tai henkilö on voinut saada tartunnan elinympäristöstään. Tamiflun käyttöön raskaudessa on suhtauduttu pidättyväisesti, koska sen vaikutuksista sikiöön ei ole riittävästi tietoa. CDC:n tiedossa on 20 raskauden aikana sikainfluenssaan sairastunutta, joista yksi on menehtynyt.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä