Skitsofreniapotilaat tarvitsevat yhä paljon sairaalahoitoa

Sairaalahoidon määrä on tärkeä skitsofrenian hoitoa ja hoidon kustannuksia kuvaava kriteeri. Runsas sairaalahoito voi olla merkki riittämättömästä tai tehottomasta avohoidosta.

Raimo K. R. Salokangas, Mika Helminen, Anna-Maija Koivisto, Helena Rantanen, Hannu Oja, Sami Pirkola, Kristian Wahlbeck, Matti Joukamaa

Kallonsisäiset verenvuodot vaativat nopeaa arviointia ja hoitoa

- Spontaanissa intraserebraalivuodossa tärkeimmät potilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat tajunnan taso, vuodon määrä ja sijainti. Nopea diagnoosiin pääsy on olennaista, koska oireiden eteneminen ensimmäisten tuntien aikana on tavallista.

Jaana Autere, Tero Niskakangas, Juha Öhman

Transkraniaalinen magneettistimulaatio

- Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) on kivuton diagnostinen tekniikka, jolla voidaan tutkia aivojen fysiologiaa, erityisesti laskevien pyramidiaaliratojen toimintaa kajoamattomasti.

Esa Mervaala, Petro Julkunen, Sara Määttä, Mervi Könönen

Ortogeriatria - hankkeesta käytäntöön Etelä-Pohjanmaalla

- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin viisi vuotta sitten geriatrinen toiminta uutena erikoisalana. Lonkkamurtumapotilaiden moniammatillisen hoito- ja kuntoutusketjun kehittämishanke aloitti ortogeriatrisen yhteistyö.

Maria Nuotio, Pekka Jokipii, Hanna Viitanen, Pirkko Jäntti

Veren proteiinikoostumus ennakoi pre-eklampsiaa

Tutkimuksessa löydettiin uusia merkkiaineita myöhemmin kehittyvälle raskausmyrkytykselle sekä saatiin keinoja sikiön hyvinvoinnin seurantaan istukan vajaatoiminnassa.

Anna Girsén

Hiirimallilla borrelioosia vastaan

Lymen borrelioosiin sairastuneista suurin osa paranee täysin terveeksi antibioottihoidon avulla. Kuitenkin jopa 10 % oireilee suositusten mukaisesta hoidosta huolimatta. Pitkittyneen oireilun on ajateltu johtuvan mm. infektion laukaisemasta autoimmuunitaudista tai pitkittyneestä infektiosta, mutta teorioiden tueksi ei ole kyetty esittämään kiistattomia todisteita. Todennäköisesti oireilun takana onkin useampia mekanismeja.

Heta Yrjänäinen

Autoimmuunitaudit Venäjän Karjalassa ja Suomessa

Useimpien autoimmuunitautien syntyä säätelevät sekä geneettiset että elinympäristöön liittyvät tekijät. Autoimmuunitaudeille altistavia geenejä on tunnistettu jo lukuisia, mutta ympäristötekijöistä ja niiden vuorovaikutuksista riskigeeninen kanssa tiedetään paljon vähemmän.

Anita Kondrashova

Masennus, uupumus ja kyltymätön ruokahalu

Vakavasti masentunut ihminen on usein ruokahaluton ja uneton. Osa vakavasti masentuneista kärsii kuitenkin unen tarpeen ja ruokahalun voimakkaasta lisääntymisestä, joka voi johtaa myös painonnousuun. Mieliala voi myös kohota hetkellisesti myönteisiksi koetuissa tilanteissa. Tätä vähän tutkittua tilaa kutsutaan epätyypilliseksi masennukseksi. Poikkeava oirekuva voi helposti johtaa siihen, että oireistoa ei tunnisteta masennukseksi. Epätyypillisen masennustilan tunnistamiseen ja hoitamiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota.

Soili Lehto

Mikä ennakoi huonoa selviytymistä aivoverenvuodosta?

Huolimatta panostuksesta hoitoon ja tutkimukseen kuolleisuus aivoverenvuotoon on pysynyt suurena: 25 % potilaista menehtyy kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja jopa puolet lähikuukausien aikana. Täsmähoitoa ei ole pystytty kehittämään, eikä leikkaushoito ei ole tuonut ratkaisua huonoon ennusteeseen. Vuodon riskitekijöistä tärkein on verenpainetauti.

Sami Tetri

Immuunipuolustuksen geenierot voivat altistaa sinuiiteille

Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin nenän ja sivuonteloiden tulehdusten ja polyyppitaudin yhteyttä komplementin C3- ja C4-tasoihin, vasta-aineiden ja niiden alaluokkien plasmapitoisuuksiin ja C4A- ja C4B-geenilukumääriin tutkimalla 287 aikuista potilasta ja 150 aikuista verrokkia.

Jari Suvilehto