Solukalvon kuljetusproteiinit sikiön suojana

Solukalvon kuljetusproteiineja on useissa elimissä ja veri-kudosesteissä, joissa ne säätelevät erilaisten aineiden pääsyä kudoksiin. P-glykoproteiinin on todettu estävän lääkeaineiden ja ympäristömyrkkyjen pääsyn soluun. Sitä on todettu olevan mm. veri-aivoesteessä, suolistossa, munuaisissa ja istukassa. Istukassa P-glykoproteiini estää tiettyjen lääkeaineiden pääsyn sikiön puolelle istukan läpi. Toisaalta eräät aineet voivat estää P-glykoproteiinin toimintaa ja samalla lisätä jonkin muun lääkeaineen pääsyä istukan läpi.

Melissa Rahi

Kasvutekijät keuhkojen kehityksessä

Keuhkojen kypsymättömyys altistaa raskausviikolla 24-28 syntyneen keskosen keuhkovauriolle, bronkopulmonaaliselle dysplasialle (BPD). BPD johtaa keuhkojen kehityksen merkittävään hidastumiseen. Monet kasvutekijät vaikuttavat keuhkojen verisuonituksen kehitykseen ja BPD:ssa kasvua säätelevien tekijöiden ja niiden vastavaikuttajien välillä vallitsee epätasapaino. Tärkein tunnettu verisuonten kasvuun vaikuttava tekijä on verisuonikasvutekijä A (VEGF-A). Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin siihen liittyvien istukkakasvutekijän (PlGF), endostatiinin ja VEGF-C:n yhteyttä keuhkojen kehitykseen ja BPD:hen.

Joakim Janér

Vakavat pneumokokki-infektiot Suomessa

Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on merkittävin keuhkokuumeen, aivokalvotulehduksen ja vakavan yleisinfektion aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Pneumokokkipolysakkaridirokotetta suositellaan kaikille vanhuksille sekä alle 65-vuotiaille aikuisille, joilla on perussairautensa vuoksi erityisen suuri sairastumisriski. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kattavasti vakavien pneumokokki-infektioiden epidemiologia Suomessa ennen lapsille suunnatun pneumokokkikonjugaattirokotteen käyttöönottoa.

Peter Klemets

JNCL:n oirekirjo ja hoitomahdollisuudet

Juveniili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi (JNCL) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva etenevä keskushermostosairaus, joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan 15-30 vuoden iässä. Taudin oireita ovat sokeutuminen, epilepsia, parkinsonismi, älykkyystason laskeminen, unihäiriöt ja monimuotoiset psyykkiset ongelmat. Toistaiseksi tautiin ei ole parantavaa hoitoa mutta taudin oireita voidaan lievittää.

Maria Louise Talling

Uusia näkökulmia restenoosin estoon

Verisuoniahtauman pallolaajennuksen jälkeen jopa 30-50 % laajennetuista suonista ahtautuu uudelleen 3-6 kuukauden kuluessa erilaistumattomien sileälihassolujen kerääntyessä verisuonen sisäpinnalle. Tuore tutkimustieto osoittaa näiden solujen olevan ainakin osittain peräisin verenkierron kantasoluista. Tämä on tuonut uusia haasteita restenoosin tutkimukselle, koska sileälihassolujen käyttäytymistä on perinteisesti tutkittu valtimon keskikerroksesta peräisin olevissa sileälihassoluviljelmissä.

Nina-Maria Tigerstedt

Maallikon suorittama defibrillaatio osana hoitoketjua

Sydämenpysähdyksen aiheuttavassa kammiovärinässä ainoa sydämen käynnistävä hoito on defibrillaattorilla annettava sähköisku. Jotta toipuminen olisi todennäköistä, defibrillaatio tulisi tehdä 5 minuutin kuluessa sydämen pysähtymisestä. Jos defibrillaatio viivästyy, puhallus-paineluselvytys lisää onnistumismahdollisuuksia, mutta pelkkä puhallus-paineluselvytys käynnistää sydämen vain harvoin.

Heini Harve

Tunnollisuus ilman tunnetta on koleaa

"Oh", huudahtaa Magdalena Krolikowska, "ei naiselta saa noin kysyä ikää!" Unohdin että hän on keskieurooppalaisiin tapoihin kasvatettu kosmopoliitti, josta tämä suomalainen suorasukaisuus saattaa joskus tuntua töksähtävältä. Mutta muuten Krolikowska on lääkärintakissaan ja vihreissä leikkaussalihousuissaan kuin kuka tahansa Jorvin lääkäreistä.

Liisa Koivula

Glukosamiini - lääke vai ravintolisä?

- Glukosamiinin käyttö nivelrikon oireisiin on viime vuosina yleistynyt, vaikka näyttö sen tehosta on ristiriitaista.

Anna-Liisa Enkovaara

Lääketutkimuksien globalisoituminen herättää kysymyksiä

Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa tehtyjen tutkimusten määrä on vähentynyt lääketieteen julkaisuissa. Kolmessa johtavassa lääketieteen lehdessä (NEJM, Lancet ja JAMA) vuosina 1995- 2005 julkaistuista 300 tutkimuksesta yhä suurempi osuus on tehty Afrikan, Itä-Euroopan ja Lähi-idän maissa sekä Venäjällä. Johtavat 20 lääketehdasta Yhdysvalloissa sponsoroivat marraskuussa 2007 yhteensä 509 lääketutkimusta, joista 157 tehtiin kokonaan muualla ja 24 206 tutkimuspaikasta 13 521 sijaitsi muualla kuin Yhdysvalloissa. Herää epäily, ovatko tutkimuksista saadut tulokset sovellettavissa suoraan missä tahansa maassa, kun terveydenhuollon taso vaihtelee ja tutkimuksien paikallinen valvonta kompuroivat, kuten monissa maissa tapahtuu. Tämä voi heikentää tuloksien luotettavuutta. Viranomaisen valvova silmä ja resurssit eivät yleensä ulotu maan rajojen ulkopuolelle tarkkailemaan useassa maassa tehtyjä tutkimuksia. Myös tutkimuksien eettinen arviointi vaihtelee. Kiinassa vuonna 2004 tehdyistä tutkimuksista 90 %:ssa ei julkaisu kertonut eettisestä arvioinnista ja vain 18 % raportoi tietoon perustuneesta suostumuksesta. Jos tutkimusmaa on kehitysmaa, jää eettinen arviointi usein puuttumaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta (CHMP) Lontoossa esittää myyntilupaa batsedoksifeenille (Conbriza, Wyeth) menopaussin jälkeiseen osteoporoosiin naisilla, joilla on lisääntynyt luunmurtumien vaara. Eslikarbamatsepiini (Exalief/Zebinix, BIAL-Portela) on puolestaan yhdistelmähoitoon tarkoitettu lääke epileptisiin kohtauksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä