78792 osumaa

Toimipaikkakoulutus terveyskeskuksissa

Toimipaikkakoulutuksen tavoitteena on parantaa organisaation yhteistä osaamista ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue pyrkii yhdessä terveyskeskusten kanssa parantamaan toimipaikkakoulutuksen laatua ja ohjaamaan koulutusta moniammatilliseen suuntaan. Tutkimuksessa selvitettiin toimipaikkakoulutuksen käytäntöjä.

Doris Holmberg-Marttila, Outi Vilppula, Annikki Savolainen, Kari Mattila

Kliinistä patologiaa silmäkirurgeille

Silmäkirurgia on kehittynyt huimaavasti. Viime vuosikymmenien aikana mm. kaihikirurgian ja sarveiskalvon kirurgian uusien menetelmien avulla saavutettava näöntarkkuus ja myös näön laatu ovat merkittävästi parantuneet ja komplikaatiot vähentyneet. Glaukooman kirurgisen hoidon menetelmät ovat monipuolistuneet ja silmänpaine onnistutaan pitämään hyvässä tasapainossa pitkäjänteisesti. Verkkokalvon irtauman menestyksekäs hoito on rutiinia, makulan eli verkkokalvon tarkan näkemisen alueeseen syntynyt reikä osataan hoitaa ja jopa makulan pintaa rypyttävä arpikalvo osataan poistaa ilman että alla olevat 5-7 miljoonaa tappisolua poistuvat sen mukana.

Ahti Tarkkanen

Kovettuuko sydän lääketiedettä opiskellessa?

Olen juuri palannut vuotuisesta lääketieteen koulutukseen liittyvästä AMEEn (Association for Medical Education in Europe) kongressista Prahasta. Ohjelma oli tiivis ja monipuolinen ja antoi monia ideoita siitä, miten lääketieteen koulutusta voidaan kehittää sekä miten opiskelijoiden oppimista voidaan tukea. Tunsin oloni turvalliseksi ja tyytyväiseksi. Sitten viimeisenä kongressipäivänä, lukuisten sisällöltään positiivisten esitysten jälkeen, kuuntelin luennon, jossa luennoitsija kertoi opiskelijoiden empatiakyvyn vähenevän merkittävästi ensimmäisten kolmen opiskeluvuoden aikana! Luennoitsija tosin heti perään lohdutti, että empatiakykyä voidaan opettaa; hän myös korosti että itsetuntemus ja omien emootioiden tiedostaminen on keskeistä empatiakyvyn kehittymisessä.

Taina Autti

Keski-ikäisten miesten työkyky ja elämänlaatu ovat yhteydessä toisiinsa

Tämän varhaiskuntoutujista ja poliiseista tehdyn tutkimuksen mukaan keski-ikäisten suomalaisten miesten työkyky ja elämänlaatu näyttävät kulkevan käsi kädessä. Fyysinen kunto on myös yhteydessä työkykyyn ja elämänlaatuun, mutta harvat fyysisen kunnon testausmenetelmät näyttävät soveltuvan työkyvyn ja elämänlaadun mittaamiseen. Pääasiassa raskaassa teollisuudessa ja rakennusalalla työskenteleville varhaiskuntoutujille tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti kahden kilometrin kävelytestin ja yläraajojen 10 kilon painolla tehdyn toistotestin tulokset näyttivät olevan yhteydessä sekä työkykyyn että elämänlaatuun. Lisäksi poliiseille tehty 15-vuotisseurantatutkimus osoitti vatsalihastestin tuloksen ennustavan työkykyä.

Lars Sörensen

Aivojen rakenteen ja toiminnan muutokset voivat ennakoida dementiaa

Tässä väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että dementiaan sairastuvilla, lievistä muistihäiriöistä kärsivillä henkilöillä aivojen harmaan aineen määrä oli vähentynyt erityisesti ohimo- ja päälaenlohkon rakenteissa jo keskimäärin 2,5 vuotta ennen kuin heillä voitiin todeta dementia. Alzheimerin taudin perinnöllinen riskitekijä lisäksi voimisti aivojen surkastumista aivojen otsa- ja päälaen lohkojen rakenteissa.

Anne Jauhiainen

Uusi hermoston rappeumasairaus MIRAS

Tässä väitöskirjatyössä on kuvattu uusi peittyvästi periytyvä hermoston rappeumasairaus, MIRAS (mitochondrial recessive ataxia syndrome), ja sen geenitausta. Tauti osoittautui Suomen yleisimmäksi perinnölliseksi ataksiasairaudeksi. Tutkimuksessa on tutkittu perinnöllisiä aivosairauksia, joissa yhtenä oireena on ataksia (kävelyn epävarmuus, tasapainovaikeus ja liikkeiden haparointi) ja joissa on lukuisia muita aivojen toimintahäiriöstä johtuvia oireita. Seulonnassa, jossa haettiin suomalaisilta ataksiapotilailta MIRAS-geenivirhettä, 27 potilasta sai diagnoosin aikaisemmin tuntemattomalle, etenevälle ataksiasairaudelleen. Tutkimuksen tuloksena kyseisen geenivirheen DNA-diagnostiikka on otettu käyttöön suomalaisissa ja eurooppalaisissa laboratorioissa, ja toistasataa potilasta ympäri maailman on saanut diagnoosin.

Anna Hakonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat