Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin

Suomessa on aika siirtyä vain riskitekijöiden vähentämiseen perustuneista terveyden edistämisen toimintatavoista eteenpäin. Riski- ja resurssinäkökulmat on yhdistettävä. Vastaus tähän on salutogeneesin teoria, jonka mukaan terveyden edistämisessä on keskityttävä myös hyvää ja mielekästä elämää tukeviin voimavaroihin.

Bengt Lindström, Monica Eriksson

Salutogenes - Hälsa i livets flod

Då WHO för mer än 60 år sedan gjorde sin definition av hälsa var det i den goda meningen att göra hälsobegreppet till något mer än frånvaro av sjukdom. Tyvärr gjorde man inte en distinktion mellan dimensionerna sjuk - frisk och hälsa - ohälsa, vilket gjort att hälsa fortfarande kopplas starkt till sjukdom. Idag talar man om fyra dimensioner i helheten hälsa: fysisk, psykisk, social och sprirituell (1). För en vanlig kliniker som ägnar det mesta av tiden till att diagnostisera och behandla sjukdom är det här kanske inte intressant alls. Men hör här!

Referenser, Bengt Lindström, Monica Eriksson

Kuka hoitaa vanhukset ja missä?

Ihanteellisessa maailmassa eläke-ikäiset asuvat tutussa ympäristössä lähellä lapsiaan ja lastenlapsiaan. Virkeät isovanhemmat osallistuvat lastenlastensa hoitoon ja lapset ja lapsenlapset auttavat vanhusta toimintakyvyn alennuttua.

Osmo Soininvaara

Päivystysprosessin tarkastelu tuo apua päivystyspoliklinikan ruuhkiin

Päivystyspoliklinikoiden ruuhkautuminen on yleinen ongelma, jonka kustannustehokasta hallintaa hankaloittaa päivystyksen kuormituksen vaihtelu. Kuormitukseen vaikuttaa kuitenkin joukko säännönmukaisuuksia, joiden tunnistaminen helpottaa toiminnan suunnittelua.

Juho Mattila, Tuula Granfelt, Veli-Pekka Harjola, Leif Holmlund, Arja Koskinen, Eija Mustonen, Mika Paloheimo, Sinikka Pohjola-Sintonen

Sattumaa vai harkintaa - lääkärien erikoisalavalintaan vaikuttavat tekijät

Tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden merkitystä erikoisalaa valittaessa. Samalla analysoitiin, onko näissä tekijöissä eroa eri sukupuolta olevien lääkärien, terveyskeskus- ja sairaalalääkärien sekä nuorempien ja vanhempien lääkärien välillä.

Harri Hyppölä, Teppo Heikkilä, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Mauri Isokoski, Hannu Halila, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Häpeä ja syyllisyys

Jorma Laitiselta on äskettäin ilmestynyt ajatuksia herättävä teos häpeästä ja syyllisyydestä. Useista tutkielmista koostuva "Syyllisyys" lähestyy häpeän ja syyllisyyden kokemusta ja alkuperää eri näkökulmista. Kyse on voimakkaista tunteista, joilla on kiinteä yhteys myös uskomiseen. Tiedon ja uskon välistä sidonnaisuutta Laitinen painottaa siteeraamalla Tuomas Akvinolaista, joka piti uskoa tiedon korkeimpana muotona ja jonka mukaan ihminen ei pelkän tiedon varassa ilman uskoa kykenisi elämään tässä maailmassa. Luonteenomaista Laitisen pohdiskelulle onkin elävä kiinnostus kristinuskon kirkonisien ajatteluun.

Raimo K.R. Salokangas

Yhteiskunnan kovaosaisten parhaaksi

"Monelle mielisairaala on outo, salaperäinen ja pimeä paikka. Tiedon lisääntyessä pelko vähenee ja muuttuu", todettiin Koppolan sairaalan ensimmäisessä omaistenpäivässä. Tietokirjailija Sirkka Liisa Tuovinen on lisännyt tätä tietoa kirjoittaessaan Pohjois-Karjalan kuntainliiton mielisairaanhoidon historiasta. Ensimmäinen osa (arvioitu Suomen Lääkärilehdessä 32/1999) käsitteli rajan taakse jääneen Pälksaaren piirimielisairaalan kehitystä, jälkimmäinen osa koostuu Pohjois-Karjalan mielisairaaloiden Paiholan, Kuurnan ja Koppolan historiasta.

Marja Simola

Veikko Huovinen ja Markku Pölönen:
Ennen ei kaveria jätetty

Veikko Huovinen kirjoitti Koirankynnen leikkaajan kannanotoksi inhimillisyyden puolesta. Mertsi Vepsäläinen läksi sotaan pelastamaan valtakunnan, mutta palasi takaisin päähän haavoittuneena invalidina. Mertsiä luotsasi läpi sodanjälkeisten karikoiden vanha tuttava, Eetvi Manninen. Millaista oli sosiaalinen vastuu ennen? Löytyykö Suomesta vielä nykyisin Eetvi Mannisia? kysyttiin Kainuun Lääkäriyhdistyksen järjestämillä Sairaan hyvä -filmifestivaaleilla Kajaanissa.

Ulla Toikkanen

Uuden sopimuksen tekstilisäyksistä neuvoteltava paikallisesti

Nyt on hyvä aika tehdä aloite oman kuntayhtymän luottamusmiesjärjestelmän päivittämisestä. Luottamusmieskaudet ovat päättymässä heinäkuun lopussa, ja terveydenhuollon organisaatiot muutoksessa. Tampereen luottamusmiestapahtumassa annettiin viime perjantaina eväitä päivitykseen sekä paikallisiin neuvotteluihin, joita luottamusmiehet käyvät uuteen lääkärisopimukseen sisältyvien tekstimuutosten käytäntöön viemisestä.

Minna Seppä

Vastaanottokäyntien määrä ei kerro terveyskeskuksen tehokkuudesta

Sitran ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi esitti äskettäin, että terveyskeskuslääkärien vastaanottokäyntien määrän voisi kaksinkertaistaa nykyisestä. Ehdotus on herättänyt vilkasta keskustelua. Pelkästään vastaanottokäyntien määrän perusteella terveyskeskuksen tehokkuutta ei kuitenkaan voi arvioida.

Jukka Vänskä, Mikko Kangas