Työikäisiä lääkäreitä ulkomailla lähes 700

Suomalaisia lääkäreitä oli tämän vuoden alussa ulkomailla yhteensä 855 ja heistä oli työikäisiä 691. Määrä on viime vuosina ollut hienoisessa kasvussa.

Marit Henriksson

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymän geenitausta

Marinesco-Sjögrenin oireyhtymä (MSS) on varhaisella lapsuusiällä alkava harvinainen peittyvästi periytyvä sairaus. MSS:n pääoireita ovat pikkuaivojen surkastumisesta johtuva ataksia, kaihi, lihasheikkous sekä liikunnallisen ja älyllisen suorituskyvyn heikkeneminen. Potilailla voi lisäksi esiintyä mm. hypogonadismia, luustomuutoksia, karsastusta sekä lyhyt aikuispituus. Harvinaisten, yhden perintötekijän aiheuttamien sairauksien tutkiminen voi olla apuna yleisempien keskushermostoa rappeuttavien sairauksien tautimekanismien selvittämistyössä.

Anna-Kaisa Anttonen

Ihmiskudosten alfa4-ketjuiset laminiinit ja syöpä

Tyvikalvot ovat soluväliaineen erilaistuneita osia, jotka sijaitsevat solukerrosten ja tiettyjen yksittäisten solujen välittömässä läheisyydessä. Ne tukevat kudosten rakennetta ja vaikuttavat solujen toimintaan solujen pintareseptorien välityksellä. Laminiinit kuuluvat tyvikalvojen päärakenneosiin. Tämän tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää vähiten tunnettujen laminiinien, alfa4-ketjuja sisältävien laminiinien, esiintymistä ihmiskudoksissa.

Noora Vainionpää

Turvapaikanhakijoiden terveysongelmat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin vastaanottokeskukseen kymmenen kuukauden aikana 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa, heidän kokemuksiaan kidutuksesta ja muusta väkivallasta ja heidän terveyspalvelujen käyttöään kuuden kuukauden seuranta-aikana. Lisäksi arvioitiin turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa käytettävissä olevia voimavaroja. Tutkimukseen osallistuneet olivat kotoisin 25 eri maasta ja heistä valtaosa oli nuoria aikuisia. Kaksi kolmasosaa oli miehiä ja viidesosa oli alaikäisiä.

Ilkka Pirinen

in memoriam: Kari Aimo Olavi Forsman 13.9.54-10.10.2007

Pikajuna Helsingistä Ouluun saapuu raiteelle kaksi. Laiturille hyppää hoikka lääketieteen opiskelija selässään musta jätesäkki. Pelastit jälleen kerran kotoisista Espoon lehtimetsistä tammi- ja vaahteravauvoja, joita sitten illan hämärinä tunteina istuttelimme Forsmanin taimikouluun Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikan puolikaaren suojiin.

Jarmo Turunen, Martti Leppänen, Ossi Uusipaikka

Jäsenistö

Keski-Suomen keskussairaalan lastentautien yksikön erikoistuvan lääkärin määräaikaiseen virkaan LL Juha Saarinen ajalle 1.1.2008-30.4.2009.

Potilaskertomusjärjestelmien käytettävyysselvitys osoitti
Lääkärien mielipiteitä ei ole kuunneltu

Miksi tämä selvitys? Tai yhtä hyvin, miksi vasta nyt. Näin kysyy ainakin se äänekäs osa lääkärikuntaa, joka on jo vuosia valittanut sähköisten potilaskertomusjärjestelmien toimimattomuutta. Toisaalta maasta löytyy satoja tyytyväisiä kollegoja, joille ATK tarkoittaa muutakin kuin Automaattista Työn Kaksinkertaistumista. Isoilla paikkakunnilla ohjelmatalojen ohjelmat hidastelevat ja ne on otettu käyttöön keskeneräisinä lääkärien mielipiteitä ja tarpeita juurikaan kuulematta. Toisaalta löytyy ohjelmia, joiden kanssa lääkäri pystyy elämään ja hoitamaan potilaitaan. Lääkäriliiton vuosi sitten perustettu eHealth-valiokunta tarttui haasteeseen.

Tinja Lääveri, Hannu Paajanen, Heikki Ahtola, Kai Konki

Kymmenen järjestelmää, viisi lääkäriä

Lääkäriliiton vuonna 2007 toimintansa aloittaneessa eHealth-valiokunnassa syntyi ajatus kattavasta potilastietojärjestelmien käytettävyyden arvioinnista jo ensimmäisessä kokouksessa.

Jarmo Lahti

Potilaskertomusjärjestelmien arvioinnit

Medicus on käytössä kaikissa Suomen YTHS-toimipisteissä. Tietokannassa on noin 300 000 potilaan tiedot. Ohjelma käynnistyy nopeasti ilman viiveitä. Aluksi avautuu tyhjä potilaskertomusnäkymä, johon voi poimia potilaan joko henkilötiedoilla (nimi tai SOTU) tai vastaanottolistalta. Yläreunassa on alasvetovalikoita, sitten ruutunäppäimiä, joista voi valita selattavan kaavakkeen. On myös alt+ ja ctr+ -lyhytkomentoja, pääosin käytetään hiirtä. Yläreunassa näkyy potilaskertomuslehtien ja omien tekstien lukumäärä.

Kehitettävää riittää

Sama ohjelma ei toimi kaikkialla. Perusterveydenhuollon vastaanotolla vaatimukset ovat hyvinkin erilaiset kuin sairaalassa. Yksityispuolen potilaskertomusjärjestelmän ei puolestaan ensisijaisesti tarvitse tukea kymmenien lääkkeiden, satojen potilaskertomussivujen ja tuhansien laboratoriotulosten hallintaa. Tärkeää on myös se, että sairaalassa käytössä olevat ohjelmat seurustelevat keskenään niin, ettei päivystyspoliklinikalla jouduta käyttämään viittä eri ohjelmaa ja leikkaa-liimaa-menetelmää tietojen siirtämiseksi järjestelmästä toiseen.

Tinja Lääveri