78792 osumaa

Miten käy lääkärin profession terveydenhuollon ulkoistamisessa?

Professori Esko Kumpusalo esitti osuuskuntamallia terveyskeskusten pelastajaksi (SLL 44/2007, s. 4071). On ansiokasta miettiä aktiivisesti ratkaisumalleja nyt, kun terveydenhuolto enemmänkin ajautuu markkinavoimien armoilla kuin kulkee päättäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemän, yhteiskunnallisesti kestävän ja ammatillisesti eettisen suunnitelman mukaisesti.

Heikki Janhunen, Timo Mäntynen

Kuppatartunnat lisääntyvät taas

Kupan esiintyvyys oli Suomessa suuri toisen maailmansodan aikana (140/100 000). Sen jälkeen tartunnat vähenivät jyrkästi, kunnes esiintyvyysluvut yllättäen kaksinkertaistuivat vuonna 1995. Syynä oli entisen Neuvostoliiton alueella riehuva kuppaepidemia. Pietarin alueella kupan ilmaantuvuus oli 100- ja Virossa 50-kertainen Suomen lukuihin verrattuna ja tartuntoja saatiin etenkin prostituoiduilta. Kupan harvinaisuuden ja oireiden monimuotoisuuden vuoksi diagnoosi saattoi viivästyä. Valtaosa suomalaisten tartunnoista todettiin kuitenkin primaari- tai sekundaarivaiheessa, joskin muutamia neurosyfilistapauksiakin oli (1,2,3). Kymmenen viime vuoden aikana kupasta tehtyjen tartuntatauti-ilmoitusten määrä on Suomessa vakiintunut 100-130 tapaukseen vuodessa (2,3/100 000), mutta kotoperäisten tartuntojen osuus on ollut huolestuttavasti lisääntymässä (4).

Eija Hiltunen-Back, Timo Reunala

Poliorokotuksia tarvitaan edelleen

Harva suomalainen lääkäri on nähnyt akuuttia poliomyeliittiä sairastavan potilaan - tautia esiintyy koko maailmassa enää parituhatta tapausta vuodessa. Villi poliovirus on jo hävinnyt useimmista maista ja maanosista, tyypin 2 villi virus kokonaan ihmiskunnasta. Intiassa, Pakistanissa, Afganistanissa ja Nigeriassa (1) kotoperäiset tyypin 1 ja 3 poliovirukset kuitenkin kiertävät sitkeästi. Syyt tähän ovat erilaisia: Pohjois-Intiassa väestön huonot asumisolot ja suuri syntyvyys, Afganistanissa ja Pakistanissa poliittiset levottomuudet, Pohjois-Nigeriassa väestön epäluulo poliorokotteen sisältöä ja turvallisuutta kohtaan. Näistä maista levinneet virukset ovat tänä vuonna aiheuttaneet halvausoireista tautia ainakin viidessä muussa Afrikassa maassa ja Myanmarissa.

Merja Roivainen, Tapani Hovi

Tuhkarokkokuolleisuus jyrkässä laskussa Afrikassa

Maailman terveysjärjestö WHO ja YK:n lastenavunrahasto UNICEF raportoivat tuhkarokosta aiheutuvan kuolleisuuden merkittävästä vähenemisestä. Vuonna 2000 tuhkarokkoon kuoli Afrikassa 396 000 ja vuonna 2006 enää 36 000 lasta. Saavutus perustuu molempien järjestöjen kampanjointiin rokotuksien lisäämiseksi, mutta ratkaisevinta on ollut toisen rokotuskerran onnistuminen. Työ on vielä kuitenkin kesken.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat