Vaikeahäiriöisten yksilöllinen työllistäminen on tuloksellista

Skitsofreniapotilaat työllistyvät Suomessa yhä huonommin. Perinteisesti potilas on ensin kuntoutettu ja sitten pyritty sijoittamaan työhön. Malli on kuitenkin parhaimmillaankin johtanut vain suojatyömuotoiseen työllistymiseen. Toista lähestymistapaa edustaa Sijoita ja valmenna -malli, josta on saatu myönteisiä tuloksia lähinnä Yhdysvalloista.

Raimo K. R. Salokangas

Diabeteksen komplikaatioiden ehkäisy etenee

ADVANCE-tutkimuksessa testattiin, onko ACE:n estäjän (perindopriili) ja diureetin (indapamidi) yhdistelmästä hyötyä kakkostyypin diabeetikoille. Tutkimukseen osallistui yli 11 000 diabeetikkoa (keski-ikä 66 vuotta), joilla oli joko tiedossa oleva valtimosairaus tai ainakin yksi merkittävä valtimotaudin vaaratekijä. Tutkimus kesti yli neljä vuotta.

Juhani Airaksinen

Levottomien jalkojen geneettinen tausta selviämässä

Levottomien jalkojen oireyhtymä esiintyy usein suvuttain, mutta sen tarkemmasta genetiikasta on vain vähän tutkittua tietoa.

Jaana Suhonen

Mini-interventiot tekevät työn mielekkääksi

Kuuluuko tautien ennaltaehkäisy vain terveyskeskus-, yleis- ja työterveyslääkärille ja -hoitajalle tai neuvoloihin, mutta ei sairaalan erikoislääkärille?

Kirsi Waahtera

Ikäihmisten kuntoutuksessa painopiste asetettava voimavaroihin

Vanhusten kuntoutuksessa ollaan Suomessa käännekohdassa. Veteraanikuntoutuksen tarve vähenee, ja uusia käytäntöjä tarvitaan (1). Vanhusten kuntoutus ei saisi olla vain fyysistä toimintakykyä edistävää ja ylläpitävää geriatrista kuntoutusta vaan laaja-alaista gerontologista kuntoutusta, jossa otetaan huomioon fyysisen puolen lisäksi vanhenemisen sosiokulttuurisuus (2).

Simo Koskinen

Miten ikääntyneiden kuntoutusta tulisi kehittää?

Toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsitteet ovat viime vuosina laajentuneet. Ikääntyneiden kuntoutus on paitsi sairauksien seurauksia ja toiminnanvajeita korjaavaa fyysistä kuntoutusta, myös preventiivistä toimintaa sekä ihmisen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia voimavaroja tukevaa hoitoa, vaikuttamista ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Kaisu Pitkälä, Ulla Eloniemi-Sulkava, Tiina Huusko, Marja-Liisa Laakkonen, Minna Pietilä, Minna Raivio, Pirkko Routasalo, Marja Saarenheimo, Niina Savikko, Timo Strandberg, Reijo Tilvis

Aivovamman jälkitilan diagnostiikka ja arviointi

Merkittävä osa aivovammoista jää akuutissa vaiheessa diagnosoimatta, eikä mahdollisia jälkioireita ehkä osata yhdistää aivovammaan.

Olli Tenovuo, Risto Vataja, Oili Salonen, Ritva Laaksonen

Insuliinihoito tänään Vaihtoehtoina tulevaisuudessa myös inhaloitavat insuliinit

Tyypin 1 diabeteksen hoito perustuu yksilöllisesti toteutettuun, haiman beeta-solujen normaalia toimintaa mahdollisimman tarkasti jäljittelevään insuliinikorvaukseen.

Hannu Järveläinen, Jorma Lahtela

Tieteen tulevaisuus, minkä varassa?

Olemme erikoisessa tilanteessa. Suomessa on tunnustettu tieteellisen tutkimustyön tärkeys maan hyvinvoinnin nostajana. Tutkijakoulutukseen on panostettu onnistuneesti. Tutkijakoulujen ja muun tehostetun koulutuksen ansiosta maassamme valmistuu vuosittain suuri joukko tohtoreita ennalta laadittujen tavoitteiden mukaisesti.

Outi Hovatta

Kannabinoidit - muutakin kuin huumetta

Elimistön tuottamat endokannabinoidit säätelevät useita elimistön toimintoja. Niiden vaikutus on lyhyt ja paikallinen.

Risto Huupponen, Jarmo T. Laitinen