78536 osumaa

Kardiologien runkokoulutusta kehitettävä tukemaan yleisosaamista

Erikoislääkärikoulutuksen arviointiraportissa (1) esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen johtaisi sekä koulutettavien että sydänpotilaiden aseman heikentymiseen, toteavat kardiologian alan kouluttajat. Ehdotettujen muutosten sijaan nykyistä koulutusta tulisi kehittää tukemaan keskussairaaloiden yleisosaamista ja päivystysvalmiutta.

Heikki Huikuri, Juhani Airaksinen, Juha Hartikainen, Kari Niemelä, Markku Nieminen, Keijo Peuhkurinen, Timo Mäkikallio

Kosketusta, vuorovaikutusta ja fysiologiaa ei voi ulkoistaa

En voi mitään sille, että käytännön maalaislääkärinä minua nolottaa kohtuullisesti kohdatessani nykyään aina vain kiireisemmällä vastaanotollani selkä- tai niskavaivaisen potilaan. Mitäpä minulla on hänelle tarjota? Tietenkään ei pidä aliarvioida erotusdiagnostista näkökulmaa ja siihen vuosien myötä mahdollisesti kehittynyttä harjaantumista. Mutta mitä tapahtuu tämän jälkeen?

Tapani Kiminkinen

PARAS-hankkeellako parasta?

Kuntaliitto on julkistanut Paras-analyysin ensimmäiset havainnot perustuen kuntien selvityksiin ja toimeenpanosuunnitelmiin sekä kaupunkiseutusuunnitelmiin 31.8.2007. Kuntien yhdistymispäätöksiä on (11.9.2007) 13 ja yhdistyviä kuntia 44. Käynnissä olevia kuntajakoselvityksiä kahden kunnan kesken on 15, kolmen kunnan selvityksiä 6, neljän kunnan selvityksiä 6 ja lisäksi kolme 4-5 kunnan selvitystä. Käynnissä on siis yhteensä 30 selvitystä ja niissä mukana 88 kuntaa.

Helena Nukari

Tanskassa ja Norjassa valinnanvapaus sekä potilaalla että lääkärillä Ammatinharjoittajamallin kääntöpuolena tavoitettavuuden vaatimus

Suomessa moni katsoo kaihoten Tanskaan ja Norjaan, joissa perusterveydenhuolto on rakennettu listautumismallin varaan, ja lääkärit työskentelevät ammatinharjoittajina, eivät virkamiehinä. Esille nostetaan usein se, että Norjassa 2000-luvun alun järjestelmäuudistus poisti lääkäripulan nopeasti. Täysin ongelmatonta elo naapureissa ei kuitenkaan ole. Aiheesta keskusteltiin Lääkäritalossa viime viikolla, kun pohjoismaisten liittojen edustajat kokoontuivat Helsinkiin.

Minna Seppä

Ruokatorven rauhassyöpä ja sen hoito

Ruokatorven ja mahansuun rauhassyöpä on nopeasti yleistyvä huonoennusteinen sairaus, jonka syntymekanismi on liitetty oksidatiiviseen stressiin. Tämän väitöskirjan ensimmäisessä ja toisessa osatyössä määritettiin ruokatorven oksidatiivista metaboliaa ruokatorven ylä- ja alapäästä otetuista näytteistä. Oksidativiivisen metabolian merkkiaineina toimivat kudoksen myeloperoksidaasientsyymin ja superoksidientsyymin aktiivisuus sekä glutationipitoisuus. Ensimmäiset näytteet otettiin ennen fundoplikaatioleikkausta ja potilaita seurattiin aina 4 vuoteen asti. Kolmannessa osatyössä analysoitiin 51 potilaan ruokatorven kudosnäytteistä oksidatiivisen stressin aiheuttamaa DNA-muutosta, 8-hydroksideoksiguanosiinia (8-OHdG). Neljännessä ja viidennessä osatyössä verrattiin ensin 42 potilaan ennen leikkaushoitoa tehtyä kliinistä levinneisyysluokitusta leikkauksen jälkeen tiedossa olevaan patologiseen luokitukseen. Lisäksi 55 potilaasta tehtiin analyysi positroniemissiotomografian hyödyllisyydestä ennusteen laatimisessa. Kuudennessa osatyössä selvitettiin ruokatorven syövän kustannuksia ja sen hoitoon liittyvää elämänlaatua hoidon eri vaiheissa 53 potilaan aineistossa. Tiedoista laadittiin kustannustehokkuusanalyysi.

Jari Räsänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat