Harjoitteluvaiheen vuorovaikutustaidoista näkee, tehdäänkö lääkäristä valituksia vai ei

Potilaan ja lääkärin välisen vuorovaikutuksen on jo pitkään tiedetty vaikuttavan potilasvalitusten määrään, hoitomyöntyvyyteen ja jopa hoitotulokseen. Valmistuvat lääkärit ovat Pohjois-Amerikassa joutuneet tenttimään kliiniset ja vuorovaikutustaitonsa vuodesta 1993 lähtien. Tietoja ja taitoja, myös kliinistä päätöksentekotaitoa, testataan sekä kirjallisesti että käytännön potilastentissä, jonka voi suorittaa aikaisintaan vuoden harjoittelujakson jälkeen. Potilastentin läpäisy on edellytys laillistamiselle. Tentin 20 standardoidusta potilastapauksesta 3-4:ssä onnistumisen edellytyksenä ovat riittävän hyvät vuorovaikutustaidot. Aivan pieniin ongelmiin ei puututa, sillä huonojen pisteiden saamiseen vaaditaan potilasta loukkaava tai tuomitseva asenne tai potilaan reaktioiden huomiotta jättäminen. Mittaamisen hyödyllisyys on kuitenkin kyseenalaistettu, koska arviointitilanteet eivät täysin vastaa todellisia tilanteita.

Katariina Korkeila

Käsi-ihottuma on paljon muuta kuin allergiaa

Käsi-ihottuma on yleisyydeltään kansantaudin luokkaa, sillä sitä sairastaa parhaillaan muutama prosentti väestöstä. Vuoden aikana käsi-ihottuman prevalenssi on noin 10 %. Vaikka kämmenessä tai sormissa oleva ihottuma-alue näyttää koko ihon pinta-alaan verrattuna pieneltä, se haittaa sosiaalisia suhteita, kotiaskareita ja varsinkin työntekoa.

Sirkku Peltonen

Radiologian digitalisoinnissa kompastutaan toisiinsa sopimattomiin ohjelmiin

Radiologian digitalisointi toimii todennäköisesti hienosti silloin, kun lähetys ja vastaanotto tapahtuvat yhdessä sisäisessä verkossa ja laitteet ovat sen mukaiset. Kun kuvantamisen tietoa tarvitsee siirtää laitoksesta toiseen - olipa kyseessä julkinen tai yksityinen laitos - tilanne muuttuu.

Raimo Niskanen

Kaipaavatko ravitsemussuositukset pintaremonttia vai peruskorjausta?

Mikael Fogelholmin kommentit (SLL 37/2007, s. 3276) näkökulma-kirjoitukseeni (SLL 35/2007, s. 3087-9) ovat tärkeitä lääkärikunnalle, jonka koulutus ravitsemuksesta on niukkaa ja joka luottaa ravintoterapian erityisosaamiseen. Lääkärit eivät voi poiketa määritellyistä hoitolinjoista ilman sanktioiden uhkaa. Kokemuksesta syntyneitä hienoja havaintoja varmasti on. Niistä saisi tulla keskustelemaan.

Timo Kuusela

Voidaanko raskaudenkeskeytyksiä vähentää?

Raskaudenkeskeytysten määrä ja epidemiologia vaihtelevat maittain huomattavasti. Suomessa tilanne on kaikkiin naapurimaihimme verrattuna hyvä. Ruotsissa ja Englannissa keskeytysten määrä on viime vuosina lisääntynyt ja keskeytysten väestöön suhteutettu määrä (17-18 tuhatta 15-49-vuotiasta naista kohti) on myös selvästi suurempi kuin Suomessa (8-9/1 000) ja muissa Pohjoismaissa (12-13/1 000) (1,2,3). Syitä näinkin erilaisiin keskeytysten määriin Pohjois-Euroopan eri maissa voidaan vain arvailla. Asenteet ja motivaatio tehokkaiden ehkäisymenetelmien käyttöön, suhtautuminen suunnittelemattomaan raskauteen ja raskauden keskeytykseen selittänevät eroja.

Oskari Heikinheimo, Satu Suhonen, Mika Gissler

Katkokävelyn invasiivisen hoidon kriteerit - miten pisteytys laadittiin?

Tarkoituksena oli selvittää, miten katkokävelypotilaiden valinta invasiiviseen hoitoon hoitotakuuta varten kehitettyjen pisteytyslomakkeiden avulla vastasi aiemmin voimassa ollutta käytäntöä. Lisäksi arvioitiin, voidaanko potilaat jakaa eri hoitoryhmiin pelkkien lähetetietojen perusteella.

Sinikka Marin, Pekka Aho, Mauri Lepäntalo

Osteoporoosin lääkehoidon vaihtoehdot ovat lisääntyneet merkittävästi

Luun hajoamista estävät osteoporoosilääkkeet, uudelta nimeltään antikataboliset lääkkeet, ovat bisfosfonaatit, estrogeenit, selektiiviset estrogeenireseptorin muuntelijat (SERM, raloksifeeni ainoa osteoporoosin hoitoon) ja kalsitoniini.

Matti J. Välimäki

Laskimonsisäinen laser suonikohjutaudin hoidossa Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Uuden teknologian hallittu käyttöönotto -hankkeen (HALO) puitteissa tehtiin alkuperäisjulkaisuihin perustuva järjestelmällinen katsaus pinnallisten laskimorunkojen vajaatoiminnan hoitoon käytettävän suonensisäisen laserhoidon vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta.

Anders Albäck, Jukka Saarinen, Antti Malmivaara, Pekka Kuukasjärvi

Vauhtiveikot tulevat - uusi behavioraalinen oireyhtymä?

Puheen ja kielenkehityksen häiriöihin liittyy usein motorisia ongelmia, mm. hidasta kävelemään oppimista. Nopean kävelemään oppimisen yhteydessä ei ole toistaiseksi kuvattu puhekielen häiriöitä.

Marja-Leena Haapanen

HPV-rokotteiden markkinointi kiihtyy - näyttö pitkäaikaistehosta puuttuu vielä

HPV-virustyypeistä kaksi, 16 ja 18, aiheuttaa 70 % kaikista kohdunkaulan syöpätapauksista. Niitä vastaan on kehitetty kaksi keskenään kilpailevaa rokotetta. Myös osa muista yli sadasta ihmisen papilloomaviruksesta aiheuttaa kohdunkaulan syöpää.

Timo Klaukka, Ilona Autti-Rämö